Yleistä

Arteria mesenterica superior syndrooma on tauti, joka johtuu siitä että pohjukaissuolen kolmas osa joutuu puristuksiin vatsa-aortan (tai selkärangan) ja ylemmän suolilievevaltimon (arteria mesenterica superiorin) väliin. Tästä syntyy suolen ahtauma, ja suolen sisältö, eli syöty ruoka, ei vapaasti pääse etenemään suolessa.

Tämä ei varmaankaan ole kovin tavallinen tauti?

Tauti on hyvin harvinainen, niin harvinainen että moni lääkäri ei koko ammattiuransa aikana koskaan näe tätä tautia.

Tälläkin syndroomalla on monta nimeä?

Ensimmäinen tämän taudin tarkka kuvaus on amerikkalaisen lääkärin D P Wilkien tekemä. Taudin nimenä käytetään tämän takia Wilkie´n oireyhtymä. Englanniksi taudin nimi on Superior Mesenteric Artery Syndrome, lyhennettynä SMAS.

Minkänlainen on tämän taudin tyyppipotilas?

Tyypillisimpänä tämä tauti esiintyy nuorilla laihoilla naisilla, jotka taudin johdosta entisestään laihtuvat jolloin oireisto pahenee. Tällainen potilas saattaa herkästi saada "anorexia nervosa"-leiman.

Taudin historia

Ensimmäinen kuvaus tästä taudista on L C Lafflerin kirjoittama artikkeli "Acute dilatation of the stomach and acute arteriomesenteric ileus" Annals of Surgery-lehdessä vuonna 1908. Vuonna 1927 D P Wilkie julkaisi laajan aineiston, joka käsitti 75 tämän taudin tapausta. 1960-luvulla opittiin tunnistamaan tämä oireiyhtymä röntgentutkimuksilla. Tauti on todella harvinainen, mutta viime vuosikymmenen aikana sitä on kyllä löydetty aikaisempaa useammin parantuneista tutkimusmenetelmistä johtuen.

Oireet

Ahtauma aiheuttaa sen että ruoka ei vapaasti pääse etenemään pohjukaissuolen loppuosaan. Kun tätä oireyhtymää sairastava potilas syö, niin hänelle tulee nopeasti kipu ja täyttymisen tunne ylävatsalle, sekä pahoinvointia. Pahimmillaan tämä johtaa oksennuksiin ja oksennukset ovat sapen värjäämiä. Vähitellen potilaalle syntyy pelko syömistä kohtaan ja hän alkaa laihtua. Kun ihminen laihtuu, niin ylemmän suolilievevaltimon ja vatsa-aortan välinen kulma entisestään kapenee, jolloin oireisto pahenee. Näin syntyy paha kierre, oiresto aiheuttaa laihtumista ja laihtuminen pahentaa oireistoa.

Oireisto saattaa lievittyä - ei tosin aina - kun potilas kumartaa eteenpäin. Vatsakipu joka tällä tavalla lievittyy tietyssä asennossa voi johtaa ajatukset oikeaan diagnoosiin.

Diagnostiikka

Tavallisessa ohutsuolen varjoainekuvauksessa (niin sanottu "passageröntgen") nähdään laajentunut pohjukaissuolen alkuosa, joka viittaa siihen että on olemassa jonkinlainen kulkueste suolessa. Ohutsuolen tuumorit ovat hyvin harvinaisia, ja jos tällainen löydös esiintyy suhteellisen nuorella ihmisellä ja tukos näyttää sijaitsevan pohjukaissuolen kolmannen osan kohdalla vatsa-aortaa vastaavassa paikassa voidaan hyvällä syyllä epäillä tätä oireyhtymää. Eräät tutkimukset viittaavat siihen, että tätä tautia voidaan vielä varmemmin diagnostisoida niin sanotulla hypotoonisella duodenografialla, eli pohjukaissuolen varjoainekuvaus, jossa samanaikaisesti annetaan suolen liikkuvuutta lamauttavaa lääkettä.

Tavallisessa ultraäänitutkimuksessa voidaan visualisoida vatsa-aortan ja ylemmän suolilievevaltimon välinen kulma, ja tämä on tyyppipotilaalla ahdas.

Diagnoosia voi vielä varmistaa verisuolen varjoainekuvauksella, angiografialla.

Hoito

Lievät tapaukset voidaan hyvin hoitaa konservatiivisella hoidolla, eli leikkaushoitoa ei tarvita. Lepo, sopiva pehmä ruokavalio ja tarvittaessa suonensisäinen ravitsemus ovat tärkeimmät hoitolinjat. Painon nousu lievittää oireiston, eli siihen pyritään. Syönnin jälkeen potilaan on syytä maata "eteenpäin kumartuneena" tai vasemmalla kyljellä.

Ja jos tauti on vaikea?

Jos tauti on jatkunut pitkään ja aiheuttaa vaikeita oireita, kuten etenevää laihtumista, jatkuvaa päivittäistä pahoinvointia ja oksentelua ja jos nähdään että pohjukaissuoli laajenee entisestään niin leikkaushoitoa on harkittava. Tavallisin leikkaushoito on se että yhdistetään pohjukaissuolen toinen osa ohutsuoleen (niin sanottu duodenojejunostomia) eli ohitetaan tällä tavalla suolen ahtauma. Hyviä tuloksia on myöskin saavutettu leikkauksella, jossa pohjukaiseuolen kolmas osa on siirretty ylemmän suolilievevaltimon etupuolelle.

Ennuste

Arteria mestenterica superior-syndrooma on hyvin harvinainen tauti, eikä ennusteesta ole julkaistu mitään kovin luotettavia tietoja. Voisi kuitenkin olettaa että niissä harvinaisissa tapauksissa, missä konservatiivinen hoito ei tuota tulosta, leikkaushoito yleensä auttaa. Tämän taudin hankalin piirre lienee se että jos diagnoosi jää tekemättä niin potilasta saatetaan hoitaa anoreksia-potilaana pitkään ja tuloksetta.

Lähetä mielellään emailin!

Tämä oireyhtymä on harvinainen, mutta varmaan Suomessakin löytyy tätä tautia sairastavia. Jos Sinulla on - tai on ollut - tämä tauti, niin kerro omista kokemuksista emaililla, julkaisemme niitä mielellään täällä!

ISP Providers