the Image Gallery

Riian getto

Nämä kuvat on otettu heinäkuussa 1999 paikassa, jossa Riian getto aikoinaan sijaitsi. Alueen nykyisellä väestöllä ei ole mitään tekemistä toisen maailmansodan aikaisten tapahtumien kanssa.

Riian geton tapahtumistaa on olemassa runsaasti tietoja, osittain keskenään ristiriitaisia. Tässä kirjoituksessa on pyritty luomaan mahdollisimman todenmukainen kuvaus geton vaiheista, käyttäen luotettavimpina pidettyjä lähteitä.

Latvian historia

Latvia on yksi Baltian maista, sen pohjoispuolella on Eesti ja eteläpuolella Liettua. Alue on ollut ihmisen asuttamana jo noin 10.000 vuotta. Ensimmäiset tiedossa olevat asukkaat olivat suomalaisten ja virolaisten esi-isiä. Baltit - liettualaiset ja latvialaiset - saapuivat tälle alueelle noin 2000 vuotta e.K.

1100-luvusta lähtien on alueen historiasta kirjallista tietoa. Saksalaiset kävivät tähän aikaan kauppaa alueella ja vuonna 1201 Albet van Buxhoevden nimitettiin Riian piispaksi. Tästä alkoi kristinuskon osittain miekan voimalla tapahtunut leviäminen Baltian alueelle. Riika oli pitkään tärkeä Itämeren kauppakeskus ja kuului Hansa-liittoon, samoinkuin Reval (Tallinn), Pärnu ja Königsberg (nykyinen Kaliningrad).

Keskiajalla Liettua oli vuorotellen saksalaisten, puolalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten hallitsema. 1700-luvun loppupuolella maa joutui venäläisten vallan alle. 1800-luvun loppupuolella alkoi liettualaisten kansallinen herääminen ja voimistuva itsenäisyyden halu.Ensimmäisen maailmansodan aikana maa oli Saksan miehittämä ja sodan loputtua sekavan sisällissodan jälkeen maa itsenäistyi.

Toisen maailmasodan lähtölaukauksena voidaan pitää Molotov-Ribbentropin sopimusta, joka allekirjoitettiin elokuun 23 päivänä 1939. Sopimuksessa Latvia todettiin kuuluvan Neuvostoliiton etupiiriin. Kesällä 1940 kaikki Baltian maat joutuivat Neuvostoliiton miehittämiksi.

Kesällä 1941 Hitlerin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja miehitti lyhyessä ajassa kaikki Baltian maat. Sodan loppuvaiheessa maat joutuivat toisen kerran Neuvostoliiton miehittämiksi. Tämä miehitys kesti yli viisikymmentä vuotta ja loppu Neovostoliiton hajoituksen yhteydessä elokuussa 1991. Latvia julistautui uudellen itsenäiseksi valtioksi elokuun 21 päivänä 1991.

Latvia rajoittuu pohjoisessa Eestiin, idässä Venäjään ja Valko-Venäjään ja etelässä Liettuaan. Latvian pääkaupunki Riika on miljoonakaupunki.

Latvian juutalaiset

Juutalaiset ovat asuneet Latviassa ainakin 1400-luvusta lähtien. He eivät siihen aikaan tosin saaneet asua Riiassa pysyvästi, mutta tilapäinen oleskelu esimerkiksi kauppaa varten oli sallittu, ja heitä varten oli olemassa omia majataloja.

1800-luvulla juutalaisen väestöryhmän merkitys Riian elämässä kasvoi. 1800-luvun puolessavälissä Riiassa asui alle 1000 juutalaista, ja saman vuosisadan lopussa jo yli 20.000. Ennen toista maailmasotaa juutalaisten lukumäärä oli noin 45.000 ihmistä. He harjoittivat monta tärkeää ammattia. Suuri osa oli käsityöläisiä, mutta heidän joukosta löytyi myöskin akateemisesti koulutettuja henkilöitä - lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja lakimiehiä. Osa juutalaisista - muttei suinkaan kaikki - asuivat alueella, jota nimitettiin Riaan getoksi.

Toisen maailmansodan alussa Neuvostoliitto miehitti Latvian. Monet juutalaiset olivat tästä tyytyväisiä, koska pelättiin Saksaa enemmän kuin Neuvostoliittoa. Talvella 1940 - 41 monet juutalaisten johtohenkilöt pidätettiin ja karkotettiin Siperiaan tai vangittiin Stalinin Gulag-vankilajärjestelmään, joissa useimmat menehtyivät.

Kesällä 1941 Saksa miehitti Latvian seurauksena juutalaisiin kohdistuva kansanmurha. Heti maailmansodan jälkeen Latviassa oli enää toistasataa juutalaista.

Kesä 1941

Saksalaiset miehittivät Riian heinäkuun ensimmäisenä päivänä 1941. Samana päivänä satoja juutalaisia teloitettiin osittain saksalaisten, osittain paikallisten natsistien toimesta. Kaduilta kerättiin juutalaisia, joita teljettiin Riian synagogaan, joka sitten sytytettiin tuleen. Kukaan sisällä olijoista ei selvinnyt hengessä.

Geton alue oli noin 1,4 km pitkä ja 400 metriä leveä, ja sen rajat olivat Lacplesa iela, Kalna iela, Lauvas iela ja Maskavas iela. Alue on noin 7.5 hehtaarin kokoinen ja sijaitsee 10 minuutin kävelymatkan päästä rautatieasemalta. Yllä olevassa kartassa 1 on Lacplesa iela, 2 Kalna iela, 3 Lauvas iela, 4 Virsaisa iela, 5 Ludzas iela, 6 Maskavas iela, 7 Jersikas iela, 8 Daugvapils iela ja 9 Sadovnikova. "Iela" on katu Latvian kielellä.

Riian getto

Syksyllä 1941 Riiassa vielä hengessä olevat juutalaiset, noin 30.000 ihmistä, siirrettiin Riian geton alueelle, joka sitten ympäröitiin rautalankaesteillä ja suljettiin ympäristöstä lokakuun 25 päivänä. Suuri osa ihmisistä oli lapsia, naisia ja sairaita, ja vain pieni osa pystyi raskaaseen pakkotyöhön. Marras- joulukuun vaihteessa se osa geton asukkaista, jotka eivät olleet työkykyisiä, siirrettiin Rumbula-nimiseen paikkaan ja teloitettiin. Geton tyhjät tilat täyttyivät pian muualta Euroopasta tuoduilla juutalaisilla.

Kuljetukset Keski-Euroopasta

Marraskuun lopulla 1941 saapui ensimmäinen juna, jossa oli Saksasta tai muualta Keski-Euroopasta kotoisin olevia juutalaisia. Vuoden 1942 alkupuolella noin 20.000 juutalaista kuljetettiin Latviaan. Osa joutui Riian gettoon, osa joutui suoraan keskitysleiriin, useimmiten Salaspils Riian ulkopuolella - tai suoraan ammuttavaksi. Monet tosin kuolivat jo matkan aikana kylmissä junavaunuissa.

Näkymä Mavaskas-esikaupungin suuntaan Hotelli Latvijan ylimmästä kerroksesta (26 kerros).

Saksalainen yhteenveto tilanteesta 5.1.1942

"Kaikki juutalaiset, ilman poikkeuksia, Liettuassa ja Latviassa, on nyt suljettu gettohin. Riian geton askukkailla, jotka ovat Saksan armeijan tai siviiliviranomaisten työssä, eivät enää saa vapaasti kävellä työpaikkoihinsa. Aamuisin heitä haetaan ja he saavat kävellä suljetuissa ryhmissä valvonnan alla työpaikkaansa, ja illalla he palaavat gettoon samalla tavalla."

"Minskissä, samoin kuin Riiassa, kaikki on valmista juutalaiskuljetusten vastaanottamiseen. Ensimmäinen kuljetus, jossa oli juutalaisia Hampurista, saapui Minskiin 10 marraskuuta 1941. Samana päivänä, juutalaisille osoitettiin asumiskortteleita. Pantiin merkille, että muutamalla juutalaisella oli aivan väärä kuva tulevaisuudestaan. He kuvittelivat, esimerkiksi, että he ovat pioneereja ja että heitä käytetään Idän asuttamiseen. Riian leiri, johon mahtuu noin 25.000 juutalaista, on rakenteilla ja valmistuu piakkoin."

"Tällä välillä, Riian SS-poliisi SS-Obergruppenfuhrer Jeckeln aloitti massa-ampumiset sunnuntaina marraskuun 30 päivänä. Hän siirsi noin 4.000 juutalaista Riian getosta ja Saksasta tulleesta kuljetuksesta."

Alue missä Riian getto oli on nykyään tavallinen esikaupunki. Uudisrakennuksia ei juuri ole, vaan suurin osa rakennuksista ovat samat kuin toisen maailmansodan aikana, ja alue antaa jonkun verran ränsistyneen vaikutelman. Alueella ei juuri ole mitään jälkeä juutalaisten asutuksesta tai getosta.

Saksalainen yhteenveto tilanteesta 9.3.1942

"Muutaman päivän sisällä kolme juutalaista, joita oli siirretty Riian gettoon Saksan valtakunnasta, otettiin kiinni kun he olivat pakenemassa getosta tai työpaikastaan. Juutalaiset ammuttiin tai hirtettiin gettolaisten läsnäollessa."

Muutama selvisi piileskelemällä ja liettualaisten avulla

Pienet juutalaisryhmät selvisivät myötämielisten Riian asukkaiden avulla piileskelemällä koko sodan ajan, yhteensä noin 150 juutalaista. Ilman heitä tietäisimme paljon vähemmän Riian getosta. Zanis Lipke-niminen latvialainen pelasti 53 juutalaista kuolemasta, ja hänen kunniaksi on vuonna 1990 pystytetty muistokivi. Zanis Lipke on Latvian "Raoul Wallenberg".

Rumbula

Monet geton asukkaista kohtasivat kohtalonsa Rumbulan metsissä Riian välittömässä läheisyydessä. Tällä alueella murhattiin noin 40.000 juutalaistga, 30.000 Riian getosta ja noin 10.000 Itävallasta tai Saksasta kotoisin olevia juutalaisia."

Geton loppu

Marraskuun alussa 1943 getto tyhjennettiin ja vielä hengissä olevat asukkaat siirrettiin keskitysleireille, alkuun Riian ympäristössä oleviin, ja sieltä Saksaan. Pieni osa näistä ihmisistä kuin ihmeen kautta selvisivät hengessä ja ovat pystyneet kertomaan jälkimaailmalle näistä tapahtumista.

The Jewish Museum, osoitteessa Skolas 6, Riika. Museo on avoinna arkisin klo 12 - 17.

Riian getosta on julkaistu useita kirjoja, yllä nähdään näistä kaksi.

"Fragments of the Jewish History of Riga"

"The Museum and Documentation Centre of the Latvian Society of Jewish Culture", eli Juutalaisen kultuurin seuran museo ja dokumentaatiokeskus, on vuonna 1991 julkaissut ylläolevan kirjasen, jota myydään "Jewish Museum"issa. Kirja on Marger Vessermanin kirjoittama, se sisältää 31 sivua tekstiä ja pari karttaa, ja antaa varsin kattavan kuvan juutalaisväestön kohtalosta Latviassa.

ISP Providers