Esiintyvyys

Tässä yhteydssä tarkoitetaan maksasyövällä maksassa syntynyttä maksasoluista lähtevää kasvainta, niin sanottu hepatocellulaarinen syöpä. Maksassa voi olla muuntyyppisiä pahanlaatuisia kasvaima, mm sappiteistä lähtevää, niin sanottu cholangiocarsinoma. Monet elimistön muut pahanlaatuiset kasvaimet lähettävät etäispesäkkeitä maksaan, mutta näistä ei siis tässä yhteydessä puhuta.

Afrikassa ja Aasiassa maksasyöpä on yksi tavallisimmista syövän muodoista. Zimbabwelaisten miesten keskuudessa löytyy vuosittain yli 100 tapausta 100.000 asukasta kohti. Tauti on yleistynyt myös Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, osittain johtuen siitä, että muuttoliike suuntautuu näihin seutuihin maista, jossa esiintyvyys on korkea.

Ylläolevissa kuvissa nähdään vuosittaisten uusien tapausten määrä maassamma. 60- ja 70-luvulla tauti näyttää lisääntyneen, mutta on sen jälkeen pysynyt vakaana, ja maksasyöpä on onneksi vielä harvinainen tauti maassamme.

Miksi tämä tauti on muualla tavallinen ja meillä harvinainen?

Syy on se, että maksasyövän riskitekijät, B- ja C-hepatiitti, ovat meillä toistaiseksi suhteellisen harvinaiset.

Maksasyövän syyt

Hiukan yksinkertaistaen voidaan sanoa, että maksasyövän riski on suuri jos ihmisellä on maksakirroosi. Ne tekijät, jotka aiheuttavat maksakirroosia, aiheuttavat näin ollen myöskin maksasyöpää.

Mitkä ovat maksakirroosin syyt?

Maailmanlaajuisesti katsoen tavallisin syy on B-hepatiittiviruksen aiheuttama krooninen maksatulehdus. Trooppisissa maissa B-hepatiitti on erittäin tavallinen, ja sen seurauksena maksakirroosi ja maksasyöpä ovat tavalliset näissä maissa.

Maksakirroosin tavallisten syitten melko täydellinen lista näyttää tällaiselta:

- B-hepatiitti
- C-hepatiitti
- Alkoholin liikakäyttö
- Aflatoksiini (aine, jota Aspergillus flavusniminen sieni tuottaa, saattaa esiintyä mm maapähkinöissä)
- Hemokromatoosi - elimistön rauta-aineenvaihdunnan häiriö
- Alfa-1-antitrypsiinin synnynnäinen puute
- Thorotrast-niminen röntgentutkimuksissa aikaisemmin käytetty varjoaine (käytettiin verisuonten varjoainekuvauksissa noin 40 vuotta sitten)

Tässä tietokonekerroskuvassa näkyy maksasyöpä (C) maksakirroosin muuttaneessa maksassa (L)

Eri tutkimusten perusteella voidaan arvoida, että riski on 30 - 400-kertainen verrattuna sellaisiin ihmisiin, joilla ei ole B-hepatiitti. Riski on ilmeisesti suurempi, jos B-hepatiitti on aiheuttanut maksakirroosin.

Kuinka suuri riski on kroonista C-hepatiittia sairastavalla

Riski on 4 - 21-kertainen verrattuna normaaliväestöön.

Entäs jos on saanut maksakirroosin runsaan alkoholinkäytön seurauksena?

Maksakirroosin saamiseksi ihminen pitää juoda vähintään 4 ravintola-annosta päivässä vuosia (pienempi määrä saattaa riittää jos on nainen). Mahdollisesti jopa joka 5 alkoholimaksakirroosia sairastava saattaa saada tämän seurauksena maksasövän.

Kuinka suuri on maksasyövän riski, jos sairastaa hemokromatoosia?

Hemokromatoosi (tai hemosideroosi) on häiriö elimistön rauta-aineenvaihdunnassa, jonka seuraksena runsaasti rautaa varastoituu maksaan, haimaan ja muihin elimiin. Jos tauti löytyy ja hoidetaan ennenkuin maksakirroosi on kehittynyt, on maksasyövän riski olematon. Jos tautia ei hoideta (sen takia että sitä ei ole löydetty!) on maksasyövän riskin noin 200-kertainen, ja noin joka neljäs potilas sairastuu maksasyöpään.

Maksasyöpä - Oireet

Maksasyöpä on vakava tauti, joka vaikuttaa pahasti potilaan yleiskuntoon, oireiston melko nopeasti pahentuessa. Potilas laihtuu, kokee kipua maksan seudussa oikealla ylävatsalla, ruokahalu huononee, tauti aiheuttaa pahoinvointia. Taudin edetessä potilas saattaa tulla ikteeriseksi (keltaiseksi, koska maksa ei enää pysty puhdistamaan verta bilirubiinista ja erittämään sitä suolistoon). Maksa ei myöskään pysty pitämään veren sappihappopitoisuutta normaalina, ja tästä saattaa tulla yleistä kutinaa.

Kun potilas hakeutuu lääkäriin ovat tyypilliset löydökset suurentunut maksa, perna saattaa myöskin olla suurentunut, ja vatsaontelossa saattaa olla nestettä (ascites). Potilas on ikteerinen, ja hänellä voi olla kuumetta. Koska maksasyöpää useimmiten on edeltänyt vuosia kestänyt maksakirroosi, on potilaalla useimmiten myös maksakirroosin aiheuttamia muutoksia.

Diagnostiikka

Nykyään saadaan tarkkoja kuvia maksasta ultraäänitutkimuksella, maksan tietokonekerroskuvauksella tai maksan magneettikuvauksella. Näissä tutkimuksissa kasvain on useimmiten selvästi näkyvissä. Maksakirroosi aiheuttaa kuitenkin myös muutoksia maksan ulkonäköön, ja saattaa olla vaikea päätellä, mikä on maksakirroosin aiheuttama muutos, ja mikä on alkava maksasyöpä.

Verikokeissa nähdään melkein aina muutoksia. Maksaentsyymit (ASAT, ALAT, AFOS ja Gamma-GT) ovat useimmiten selvästi koholla.

Alfa-fetoproteiini on tämän taudin niin sanottu "tuumori-markkeri", se ei kuitenkaan aina ole koholla, mutta jos se on koholla, niin tämä puhuu vahvasti sen puolesta, että potilaalla todella on maksasyöpä.

Ohuella neulalla otettu solunäyte kasvaimesta on ratkaiseva tutkimus - varma diagnoosi vaatii sen, että taudin epäilyä on voitu vahvistaa mikroskoopissa.

Maksasyövän hoito

Ainoa parantava hoito on leikkaus. Leikkaus on kuitenkin mahdollinen vain pienessä osassa tapauksista - kasvain on oltava pieni ja olla lokalisoituneena sellaiseen maksan osaan, jota voidaan poistaa. Muun maksan olisikin oltava aika terve, jotta potilas selviää leikkauksen jälkeen, ja tässä taudissa ongelmana on monasti se, että muukin maksa on maksakirroosin vaurioittamana.

Maksan siirto saattaa olla mahdollinen, mutta äärimmäisen harvoin, eivätkä tulokset ole olleet kovin rohkaisevat, lähinnä sen takia, että kasvain yleensä diagnoosihetkellä on levinnyt muihin elimiin, kuten keuhkoihin.

Mitä on tehtävissä, jos leikkaus ei ole mahdollinen?

Silloin tautia ei voida parantaa, mutta pyritään vähentämään kasvaimen kokoa ja jarruttamaan sen kehitystä eri menetelmillä. Voidaan paikallisesti ruiskuttaa kasvaimeen kasvaimelle haitallisia aineita (kuten puhdas alkoholi), kasvaimen verenkiertoa voidaan häiritä, ja voidaan antaa solumyrkkyjä, joiden teho kuitenkin on vähäinen tässä taudissa.

Uusi lääke, sorafenibi (jota myydään nimellä Nexavar), on osoittautunut tehokkaaksi maksasyövän hoidossa. Sitä on aikaisemmin käytetty munuaissyövän hoidossa. Sorafenibi hidastaa taudin etenemistä ja pidentää elossaoloaikaa. Tavallisimmat haittavaikutukset ovat kämmenten ja jalkapohjien iho-ongelmat, jota kuitenkin voidaan hoitaa paikallishoidolla, sekä verenpaineen nousu.

Lisäksi hoidetaan tietysti taudin aiheuttamat oireet oireenmukaisilla lääkkeillä. Pahoinvointia voidaan lievittää, mahdollisia kipuja on nykyaikaisilla lääkkeillä helppo hallita, ja kutinaankin löytyy tehokkaita lääkkeitä.

Viisivuotiseloonjääminen on ikävän matala tässä taudissa. Ylläolevissa kuvissa nähdään suomalaisen vuosien 185 ja 1989 välillä todettujen maksasyöpäpotilaiden eloonjääminen. Huomattavan hyvä ennuste nuorimmassa ikäryhmässä eli ole merkitsevä, koska tässä ryhmässä on vain muutama potilas. Potilailla, joilla on paikallistunut kasvain, on tietysti hiukan parempi ennuste kuin niillä, joilla tauti jo toteamishetkellä on levinnyt muihin elimiin, useimmiten keuhkoihin.

Ennuste

Maksasyövän ennaltaehkäisy

Ennaltaehkäisy on tärkeä, koska kyseessä on vakava ja vaikeasti hoidettava tauti.

Jos välttää B- ja C-hepatiitin saamista (mikä on helppoa - molemmat tartunnat liittyvät läheisesti elintapoihimme) ja käyttää alkholia vain sellaisia määriä, ettei voi syntya maksakirroosia, on riski saada maksasyöpää äärimmäisen vähäinen. Jos elää sellaisessa ympäristössä, missä riski saada B-hepatiittia on olemassa, pitää hankkia rokotussuojaa tätä tautia vastaan.

Jos sairastaa maksakirroosia on säännöllinen seuranta aiheellinen. Pienen kasvaimen löytyminen aikaisessa vaiheessa ultraäänellä saattaa tällöin antaa mahdollisuuksia menestykselliseen leikkaushoitoon.