|
|
|
|
![]()
|
![]()
Keliakia on tauti, jossa ohutsuolen limakalvo ei siedä kotimaisissa viljalajeissa olevaa valkuaisainetta, gluteenia. Gluteenipitoisesti ruoasta syntyy tyypillinen limakalvovaurio, ns villusatrofia, ja limakalvo paranee täysin gluteenittomalla ruokavaliolla. Tauti aiheuttaa vastavaivoja, lähinnä ilmavaivoja ja ripulia, ja runsaasti erilaisia puutosoireita - jotka kaikki paranevat gluteenittomalla ruokavaliolla.
Keliakia vaatii hyvin tarkan ruokavalion. Hyvinkin pienet määrät gluteenia riittävät ylläpitämään ohutsuolen limakalvovaurion.
Laktoosi-intoleranssia potevalla ihmisellä on ohutsuolen limakalvon yhden entsyymin (laktaasi) puute. Tätä ruoansulatusentsyymiä tarvitaan maitosokerimolekyylin (laktoosi) pilkkomiseen, ja sen puute johtaa siihen, ettei maitosokeri ollenkaan imeydy ohutsuolen limakalvon läpi. Näin ollen sulamatonta maitosokeria pääsee runsaasti paksuun suoleen, missä se on bakteerikasvun ravinto, suoliston bakteerit lisääntyvät, aiheuttavat eräänlaista käymistilaa, ja muodostuu kaasua, seurauksena ilmavaivat ja ripuli. Oireet voivat näin ollen olla hyvin samanlaiset kuin keliakiassa.
Laktoosi-intoleranssi on hyvin vaaraton tauti - jos vahingossa tulee juotua maitoa, tulee vatsavaivoja, mutta elimistö ei muuten millään tavalla vahingoidu. Laktoosi-intolerantin ihmisen ruokavalio ei näin ollen tarvitse olla kovinkaan tarkka. Ruokavaliorajoitus koskee lisäksi vain tavallista laktoosia sisältävää maitoa, muita maitotuotteita kuten juusto ja piimä voidaan (ja pitääkin) yleensä vapaasti käyttää.
On varmaan olemassa eriasteista laktoosi-intoleranssia?
Niin on. Joka toisella ihmisellä, jolla voidaan osoittaa laktoosi-intoleranssia, ei ole minkäänlaisia oireita tästä, eikä näin ollen tarvitse noudattaa mitään ruokavaliota. Vain hyvin pienellä osalla on niin selvät oireet, etteivät pysty käyttämään edes yhtä lasillista maitoa päivässä.
Mitä tarkoitetaan sekundaarisella laktoosi-intoleranssilla?
Useimmiten laktoosi-intoleranssi on synnynnäinen ja pysyvä. Joskus se voi kuitenkin olla toisen taudin, esimerkiksi keliakian seuraus, ja silloin se voi täysin korjaantua, kun perustautia hoidetaan.
Kunnon mahainfluenssa jälkeen saatetaan joskus nähdä muutaman viikon kestävä ja ohimenevä laktoosi-intoleranssi. Jos on ollut joku liikkeellä oleva mahatauti, ja huomaa, että maito en sen jälkeen sovi, on hyvä jättää maidon pois esimerkiksi pariksi kuukaudeksi.
On olemassa kolme mahdollisuutta:
- potilaalla on keliakia, mutta pystyy hyvin käyttämään maitoa (ja laktoosirasitus on normaali), eikä potilaalla siis ole laktoosi-intoleranssia.
- potilaalla on keliakia, mutta lisäksi hän saa vaivoja myöskin maidosta (ja laktoosirasitus on poikkeava) - mutta kun keliakiaa on hyvin hoidettu puolen vuoden ajan, potilas voi taas käyttää maitoa (ja laktoosirasitus normalisoituu). Tällöin potilaalla on ollut keliakiasta johtuva sekundaarinen laktoosi-intoleranssi, joka siis paranee, kun perustautia on hoidettu.
- potilaalla on keliakia, ja sen lisäksi ihan tavallinen synnynnäinen ja pysyvä laktoosi- intoleranssi, joka ei siis parane, vaikka keliakiaa on hyvin hoidettu. Meillä ihmisillä voi olla kaksi erillistä tautia yhtaikaa. Tässä tapauksessa keliakia ja laktoosi-intoleranssi ovat kaksi toisistaan riippumattomia tauteja.
Mitä merkitys tällä asialla käytännössä on?
Jos potilaalla todetaan keliakia, ja samalla laktoosi-intoleranssia, on mahdotonta sanoa, onko kyseessä tavallinen laktoosi-intoleranssi vai keliakiasta johtuva sekundaarinen tauti. Näin ollen kannattaa uusia laktoosirasitus esimerkiksi puolen vuoden kuluttua - jolloin se on saattanut parantua, ja potilas voi lisätä maitoa ruokavalioonsa.
![]()
|
|


Kaikkien tärkeiden konferenssikaupunkien kartat ja satelliittikuvat
May 12, 2007