the 
Home Page
Kysymyksiä ja Vastauksia:
Colitis Ulcerosa
Home Page
Pitää. Mutta on syytä heti alkuun selvittää, että tupakointiin liittyvät haitat useimmiten kirkkaasti voittavat tässä taudissa mahdollisesti saatavaa hyötyä. Joissakin potilasaineistoissa tätä tautia sairastavilla miehillä on pitempi elinaika kuin terveillä miehillä. Miksi? Siksi, että tätä tautia sairastavat eivät saa sydänveritulppaa, ei keuhkosyöpää, ei aivoverenvuotoa, koska eivät tupakoi.
On todella niin, että henkilöt, jotka eivät ole koskaan tupakoineet, ja aivan erityisesti ne, jotka ovat tupakoineet, mutta lopettaneet, on suuremmassa vaarassa saada colitis ulcerosaa kuin tupakoivilla. Näyttää myöskin siltä, että jos aloittaa tupakoinnin uudestaan, niin tauti rauhoittuu. On jopa niin, että tupakointi vähentää riskiä saada pouchiitti ("pusiitti") leikkauksen jälkeen. Ei ole täyttä varmuutta siitä, mikä aine tupakansavussa on se, josta on hyötyä tässä taudissa. Nikotiinilaastareita on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä.
Tähän tautiin liittyy suuri määrä erilaisia suolen ulkopuolisia tauteja, suurin osa ovat toki harvinaisia. Seuraavassa on listä näistä taudeista:
Ihotaudit:
- Erythema nodosum, eli kyhmyruusu, on yleensä tavallisempi Crohnin taudissa
- Pyoderma gangrenosum, hyvin harvinainen läiskittäisiä ihotulehduksia aiheuttava tauti, jonka hoitoon tarvitaan suuret kortisoniannokset.
Niveltaudit:
- Niveltulehdukset
- Selkärankareuma, sekin yleensä tavallisempi Crohnin taudissa.
Silmätaudit:
- Iriitti tai episkleriitti, hoidetaan yleensä paikallisesti kortisonitipoilla, saattaa vaatia tavallista kortisonihoitoa.
Maksataudit:
- Sklerosoiva kolangiitti, eli tulehdus, joka aiheuttaa muutoksia sappiteihin. Sen hoitoon käytetään nykyään ursodeoksikoolihappoa (ADURSAL).
- hepatiitti, eli maksatulehdus.
Haiman taudit:
- haimatulehdus (pancreatiitti). Lienee tavallisempi Crohnin taudin yhteydessä.
Veren hyytymisjärjestelmän muutokset:
Colitis ulcerosaan liittyy hiukan tavallista suurempi riski saada laskimoveritulppia alaraajoissa, hoitona antikoagulanttihoito.
Kaikki nämä komplikaatiot ovat toki suhteellisen harvinaisia. Paljon tavallisempaa on, että potilas, joka sairastaa ulcerosaa, ei koskaan koe mitään näistä seurannaistaudeista!
Colitis ulcerosaan liittyy pieni mutta selvä syövän riksi.
Jos tauti käsittää koko paksunsuolen, alkaa tämä riski noin 10 vuoden sairastamisen jälkeen, ja on sen jälkeen noin 1% vuodessa. Varsinkin silloin, kun tauti on alkanut hyvin nuoressa iässä, ehtii tämä riski kasvaa merkittävän suureksi.
Jos tauti käsittää vain paksunsuolen loppuosan, alkaa riski noin 20 vuoden kuluttua.
Tähän tautiin liittyvä syövän riski aiheuttaa sen, että potilaan on jaksettava käydä kontrolleissa vuosien mittaan - myös silloin kun tauti on täysin oireeton!
Leikkaushoidon syyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
- akuutti vaihe saattaa muodostusa niin vaikeaksi, että on mentävä lähes päivystysluonteiseen leikkaukseen. Colitis ulcerosa voi olla pahimmillaan varsin äkäinen tauti, joka saattaa aiheuttaa runsaan jatkuvan vuodon tai suolen laajenemisen, jopa puhkeamisen, jolloin syntyy vatsakalvon tulehdus (peritoniitti), jos ei mennä leikkaushoitoon.
- tauti saattaa pitkään olla hankala eikä lääkityksestä ole riittävää apua. Jos tauti on niin paha, että se esimerkiksi aiheuttaa yli vuoden kestävää työkyvyttömyyttä, on leikkaushoito varmaankin aiheellinen.
- tautiin liittyy kuten tiedetään vähäinen syövän riski sen kestettyä pitkään. Jos paksusuolen tähystykissä todetaan tällaiseen kehitykseen viittaavia solumuutoksia (dysplasia), on leikkaushoito aiheellinen. Syövän syntyä ei jäädä odottamaan.
Nykyisillä leikkausmenetelmillä voidaan säilyttää ulosteen normaalin kulkutien. Ohutsuolen loppuosasta tehdään säiliö, jota yhdistetään säästettyyn peräaukkoon. Tällainen, niin sanottu ileoanaalileikkaus, on selvästi alentanut leikkauskynnystä monen potilaan mielestä. Leikkaus on vaativa ja pitkä, ja hyvin iäkkään ihmisen kohdalla saatetaan valita vanha perinteinen anus preter-menetelmä, joka leikkauksena on huomattavasti pienempi toimenpide.
On. Jos tauti on niin vaikea, että se vaatii leikkaushoitoa, niin koko paksusuoli on poistettava, silloinkin, vaikka tauti olisi vain paksunsuolen loppuosassa.
Muussa tapauksessa tauti aina uusiutuu jäljelle jääneeseen paksuunsuoleen.
Paksunsuolen tehtävä on poistaa ylimääräinen vesi suolen sisällöstä. Kun paksusuoli on poistettu, jää osa vedestä poistamatta, ja tästä syystä ulosteen volyymi lisääntyy ja uloste on pehmeä. Potilas joutuu käymään ulostamassa useamman kerran päivässä, mutta tämä on kuitenkin ihan toisenlainen ripuli kuin se, mikä oli kun potilaalla oli aktiivinen colitis ulcerosa. Keskimääräinen ulostamistiheys on 4-6 kertaa vuorokaudessa, ja jos se on tätä runsaampaan, voidaan sitä vähentää sopivalla lääkehoidolla.
On tehty runsaasti tutkimuksia, joissa on selvitetty elämän laatu colitis ulcerosapotilailla ennen ja jälkeen ileoanaalileikkauksen. Valtaosa potilaista (yli 90%) ovat tyytyväisiä leikkaustulokseen. Vaikka potilas joutuu käymään wc-tarpeilla hiukan useammin kuin terve ihminen, on yleensä niin, että potilas leikkauksen jälkeen pystyy elämään ihan normaali elämää.
Mitä on pouchiitti (eli "pussiitti")
Ileoanaalileikkauksen yhteydessä rakennetaan siis säiliäö, jota tehdään ohutsuolen loppuosasta. Tähän säiliöön saattaa vuosien mittaan tulla tulehdus, ehkä noin kolmasosalle potilaista. Tätä tulehdusta nimitetään pouchiitiksi. Tulehdus on yleensä lievä ja vähäoireinten, ja sitä voidaan hyvin pitää kurissa sopivalla lääkehoidolla (esim metronidatsoli).
