Ruotsalainen lääkäri Clas Lindström Malmössä kuvasi ensimmäisen tapauksen vuonna 1976 - toki tätä tautia on varmaan aina ollut. Sen jälkeen on lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvattu satoja tapauksia, eikä tämä tauti varmaankaan ihan harvinainen ole. Vaasassa löysimme ensimmäisen tätä tautia sairastavan potilaan vuonna 1984. Taudin englanninkielinen nimi on "collagenous colitis".
Ruotsalainen tri Johan Bohr on äsken julkaissut tutkimuksen, jossa kuvataan 163 tätä tautia sairastavia ruotsalaisia. Näiden 163 potilaan ryhmässä naiset ovat selvänä enemmistönä. Tavallisin sairastumisikä on 50 - 70 vuoden välillä, mutta on tauti saattaa alkaa ihan 20 - 30 vuoden iässä.
Sitä ei tiedetä. On viitteitä siitä, että suolen sisällössä eli ulosteessa on jokin ainesosa, jolla on merkitystä taudin synnyssä. Niissä vaikeissa tapauksissa, joissa on jouduttu tekemään ileostoma (eli ohutsuoli tyhjenee avanteeseen, jolloin paksuunsuoleen ei tule lainkaan sisältöä), on koliitti parantunut, mutta sitten uusiutunut kun avanne on suljettu. Ei tiedetä, mikä tämä vahingollinen aine on. Se että antibioottihoito saattaa vaikuttaa lievittävästi saattaisi puhua sen puolesta, että kyseessä on bakteeri.
Lisäksi on ilmeistä, että tällä taudilla on "autoimmuunitaudin" piirteitä, eli elimistön immuunisysteemi on osasyyllinen taudin syntyyn, ihan kuten esimerkiksi nivelreumalla. Kollageenikoliittia sairastavalla saattaa olla muita autoimmuunitauteja (kuten kilpirauhastauteja, nivelreuma, Sjögrenin syndrooma ym), ja se että kortisoni auttaa viittaa samaan suuntaan.
Potilaalla on krooninen melko vaikea vetinen ripuli ja mahakipuja. Ripuli saattaa olla runsas, jopa 5 litraa päivässä, ja tauti on tämän takia sosiaalisesti häiritsevä - potilaalla voi olla vaikea selviytyä esimerkiksi kaupassakäynnistä. Vaikeasta ripulista huolimatta potilaan yleisvointi voi olla aika hyvä, eikä tauti ajan mittaan yleensä pahene, vaan se saattaa muutaman vuoden jälkeen parantuakin. Ihmeellinen asia on se, että tauti näyttää rauhoittuvan raskauden aikana.
Suoliston röntgentutkimukset ovat normaalit, ja kun tehdään paksun suolen tähystys (colonoskopia) on suoli normaalin näköinen.
Tämä tauti on varmaan "aina" ollut olemassa, mutta nykyaikainen diagnostiikka on mahdollistanut taudin löytyminen vasta viime vuosikymmenien aikana. Aikaisemmin moni tätä tautia sairastava on varmaan otaksuttu kärsivän harvinaisen vaikeasta ärtyneestä suolesta (Colon irritabile)
Tässä taudissa käytetään samat hoitolinjat ja lääkkeet kuin kroonisessa haavaisessa paksusuolitulehduksessa (colitis ulcerosa). Tulokset ovat kuitenkin monasti vaatimattomat, mutta onneksi tauti ei todella yleensä pahene, ja saattaa parantua itsestään.
Tri Johan Bohr, joka lienee maailman paras asiantuntija tämän taudin suhteen, ehdottaa seuraavat lääkehoidot:
Ensiksi kokeillaan ripulia hillitsevä lääkitys, loperamiidi (IMODIUM), vaihtoehtoisesti sappihappoja sitova lääke, cholestyramiini (QUESTRAN).
Jos näistä ei ole apua, kokeillaan samat lääkkeet kuin mitä käytetään kroonisessa haavaisessa paksusuolitulehduksessa, eli sulfasalatsiini (SALAZOPYRIN) tai 5-ASA (ASACOL).
Jos tästäkään ei apua, voidaan kokeilla suolen bakteeriflooraan vaikuttava antibiootti, metronidatsoli (FLAGYL).
Vaikeassa vaiheessa annetaan kortisoni (Esim PREDNISON). Kortisonilla saadaan usein tauti rauhoittumaan, mutta ongelma on se, että oireisto herkästi uusiutuu, kun kortisonihoitoa lopetetaan (eikä sitä voida antaa kovin pitkään sivuvaikutusten takia).
On aika tavallista, että joku tai jotkut lääkkeet eivät sovi, aiheuttan sivuvaikutuksia. Käytännössä olemme nähneet tapauksia, joissa oikeastaan mistään lääkkeestä ei ole ollut apua, sivuvaikutuksia kylläkin, ja jossa lopputulos on se, että taudin hoitoon ei lainkaan käytetä lääkkeitä. Onneksi tämän taudin kanssa tullaan toimeen jotenkuten ilman lääkkeitäkin, ainakin useimmiten! On äärimmäisen harvinaista, että jouduttaisiin harkitsemaan leikkaushoitoa.
Ennuste on hyvä. Potilas saattaa muutaman vuoden sairastamisen jälkeen parantua, mutta silloinkin kun tauti jatkuu, se ei yleensä pahene. Tauti ei aiheuta mitään komplikaatioita, eikä tiettävästi lisää paksunsuolen syövän riskiä. Runsaan ripulin mukana potilas saattaa menettää runsaasti valkuaisainetta (lääketieteellisellä kielellä tilaa kutsutaan "protein loosing enteropathy"-ksi), ja tästä voi aiheutua turvotuksia ja alentunutta yleiskuntoa.
Joudutaanko koskaan paksunsuolen leikkaukseen tämän taudin takia?
Ei, taudin kulku on siinä määrin suotuisa, ettei koskaan kehity paksunsuolen poistoa vaativaa hätätilannetta. Hyvin vaikeassa tilanteessa voi tilapäisestä avanteesta olla apua.
Koskaan ei kuitenkaan pidä sanoa ei koskaan. Kirjallisuudessa löytyy yksi tapausselostus, jossa kuvataan 49-vuotiasta naista, jolla oli kollageeni-koliitti, joka sitten muuttui mikoskooppiseksi koliitiksi, joka oli niin vaikea, että oli pakko mennä leikkaushoitoon (Gut 1966;38:788-791).
Nämä ovat molemmat "uusia" tauteja, joista tietoa on vasta kertymässä, molemmista taudeista käytetään yhteisnimi mikroskooppinen koliitti. Lymfosyytti-koliitti on kuvattu vasta vuonna 1980. Nämä taudit muistuttavat toisinaan, molemmissa paksusuoli näyttää tähystyksessä normaalilta, mutta paksunsuolen limakalvossa otetuissa kudosnäytteissä on selviä muutoksia. Jotkut tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kyseessä ei ole kaksi erillistä tautia, vaan yhden taudin kaksi ilmenemismuotoa. Kirjallisuudessa on kuvattu tapauksia, jossa potilaan ripulitauti on alkanut mikroskooppisena koliittina, ja sitten, jonkun vuoden kuluttua, on kehittynyt kollageeni-koliitti.
Bohr J, Eriksson S, Abrahamson H. Collagenous colitis:a retrospective study of clinical presentation and treatment in 163 patients. Gut 1996;39:846-51
Carpenter HA, Tremaine WJ, Batts KP, Czaja AJ. Sequential histological evaluations in collagenous colitis. Dig Dis Sci 1992;37:1903-09
Giardiello FM, Lazenby AJ, Bayless TM. The new colitides - collagenous, lymphocytic and diversion colitis. Gastroenterol Clin North Am 1995;24:717-29
Järneroth G, Tysk C, Bohr J, Eriksson S. Collagenous colitis and fecal stream diversion. Gastroenterology 1995;109:449-55
Lindström CG. "Collagenous colitis" with watery diarrhea - a new entity? Path Europ 1976;11:87-9
Welden M. A useful collagenous colitis registry. Lancet 1997;349:1410-11