Lymfosyyttikoliitti - Yleistä

Lymfosyyttikoliitti on paksunsuolen limakalvon krooninen tulehdus, jonka seurauksena potilaalle tulee ripuli. Tähystyksessä ja röntgentutkimuksissa paksusuoli on normaalin näköinen, mutta mikroskooppisesti nähdään selviä muutoksia. Aikaisemmin käytettiin tästä taudista nimen mikroskooppinen koliitti, johtuen siitä, että se "näkyy vain mikroskoopissa". Nyttemmin termi mikroskooppinen koliitti käsittää myös toinen tämänlaatuinen tauti, kollageenikoliitti.

Mistä tämä tauti johtuu?

Tämän taudin syy on tuntematon, ja näinhän on myös muitten kroonisten tulehduksellisten paksusuolitautien suhteen. Saattaa olla, että jos yhden syy selviää, saadaan viitteitä myöskin muiden tämän ryhmän tautien etiologiasta. Taudissa on autoimmuunitaudin piirteitä, ja jonkinlainen yhteys keliakiaan on olemassa.

Onko lymfosyyttikoliitti tavallinen?

Ei. Lymfosyyttikoliitti on "uusi" tauti, eli ensimmäinen tapaus on kuvattu kirjallisuudessa tutkija Kinghamin toimesta vuonna 1982. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa on tähän mennessä kuvattu muutama kymmenen tapausta. Toki tauti on tätä tavallisempi, kun uutta tautia keksitään, menee aina vuosia, ennenkuin tietous tästä taudista leviää siinä määrin, että sitä osataan etsiä. Vaasan Keskussairaalassa löydämme keskimäärin yhtä tämän taudin aiheuttamaa ripulitapausta vuodessa.

Mitkä ovat tyypilliset oireet?

Potilaat ovat yleensä naisia, keski-iässä tai sitä vanhempia. Tyyppioire on runsas vetinen ripuli, puoleentoista litraan asti vuorokaudessa. Ripuli on yleensä jatkunut pitkään, vuosia, ennen kuin tauti löytyy. Ripuli saattaa häiritä yöaikaan. Potilaat ovat monasti hiukan laihtuneet, mutta muuten tauti ei juuri vaikuta yleiskuntoon. Laboratoriotutkimuksissa saatetaan nähdä lievä anemia ja lievä veren valkuaisen (albumiinin) puute.

Liittyvätkö lymfosyyttikoliitti ja keliakia toisiinsa?

Tohtori Kinghamin kirjoittamassa ensimmäisessä tätä tautia koskevassa julkaisussa (Kingham, Br.Med.J. 1982;285:1601-4) kuvataan 6 potilasta, joista kolmella oli poikkeava ohutsuolilimakalvo (kahdella villusatrofia, samanlainen kuin nähdään keliakian yhteydessä, ja yhdellä epäspesiifinen tulehdus). Myöhemmissäkin julkaisuissa todetaan, että merkittävällä osalla potilaista on myös muutoksia ohutsuolessa, samantapaisia kuin keliakiassa. Gluteeniton ruokavalio ei kuitenkaan paranna paksusuolitautia.

Minkänlainen on mikroskooppinen kuva?

Tämän taudin taudinmäärittelyssä ovat paksunsuolen limakalvosta otetut kudosnäytteet avainasemassa. Limakalvobiopsiat voidaan helposti ottaa kolonoskopian yhteydessä. Mikroskooppiset muutokset esiintyvät koko paksunsuolen alueella. Koepaloissa nähdään kohtalainen tai vaikea tulehdus, jossa monasti esiintyy runsaasti veren valkosoluja (lymfosyytteja - siitä taudin nimi).

Saattaa olla vaikeata erottaa tämän taudin ja yhden toisen "uuden" paksunsuolen tulehdustaudin, ns kollageenikoliitin aiheuttamat muutokset toisistaan, ja näistä molemmista käytetään siis termi mikroskooppinen koliitti. Näissä kahdessa taudissa on yhteisiä piirteitä, ja jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että kyseessä onkin yksi ja sama tauti. Joskus nähdään, että tauti alkaa lymfosyyttikoliittina, ja muutaman vuoden kuluttua nähdään sitten tyypillisiä kollageenikoliitin aiheuttamia muutoksia koepaloissa.

Lisäksi on sanottava, että terveen ja lievästi tulehtuneen limakalvon erottaminen toisistaan ei aina ole helppoa. Voi olla vaikea sanoa, mikä on todella tauti, ja mikä on terveessä limakalvossa esiintyvä merkityksetön tulehdusreaktio.

Lymfosyyttikoliitin hoito

Tämän taudin "parasta" hoitoa ei ole vielä määritelty. Hoidossa käytetään samoja lääkkeitä kuin kroonisessa haavaisessa paksusuolitulehduksessa (Colitis ulcerosa), ja hoitotulos on yleensä aika hyvä. Sulfa-salatsiini (SALAZOPYRIN) tai sulfavapaat 5-aminosalisylaatit (esim ASACOL) ovat ensisijaiset lääkkeet, ja jos näistä ei riittävää apua, annetaan usein kortisonikuurin. Ennuste on onneksi hyvä, ja vaikka hoito ei aina parannakaan toivottuun tapaan, niin tauti ei yleensä pahene vuosien mittaan, ja saattaa itsestäänkin sitten rauhoitua.

Minkänlainen on ennuste?

Ennuste on aina hyvä. Kirjallisuudesta löytyy vain yksi tapaus, jossa tauti oli niin vaikea, että se johti paksunsuolen kirurgiseen poistoon (Gut 1996;38:788-791). Tässä julkaisussa kuvataan 46-vuotiasta naista, jolla todettiin kollageenikoliitti, ja jossa taudin kulku oli niin vaikea, että tehtiin kolektomia, eli paksunsuolen poisto. Mikroskooppisessa tarkastelussa todettiin sitten aikaisemmin todetun kollageenikoliitin lisäksi myös lymfosyyttikoliitti. Tässäkin tapauksessa nämä kaksi tautia siis esiintyivät rinnakkain.