HYPER! linkkivaihto
the 
Home Page
Vaasa
Suomi
Kysymyksiä ja vastauksia:
Keliakia
Home Page
Country Prevalence: Children/adults Investigators:
Finland 1:800 Children Mäki and Holm 1990
Finland 1:1096 Children(1964-73) Mäki and Kallonen 1988
Finland 1:3214 Children(1974-83) Mäki and Kallonen 1988
Finland 1:75 Childen&adults Kolho and Åkerblom 1996
Sweden 1:812 Adults Hallert and Gotthard 1979
Sweden 1:172 Adults Hernell and Ivarsson 1996
Norway 1:1143 Adults Hovdenak 1980
Norway 1:262 Adults Hovdenak and Hovlid 1996
Sweden 1:1047 Adults Midhagen and Järneroth 1988
Sweden 1:341 Children Ascher and Krantz 1991
Berlin W 1:2113 Mostly children Sandforth and Janicke 1991
Italy 1:1957 Children Ansaldi and Dell'Olio 1992
Italy 1:109 Students Dotti and Montanelli 1996
Denmark 1:2179 Childen and adults Bode and Gudmand-Hoyer 1996
Denmark 1:10000 Children Weile and Krasilnikoff 1992
Germany 1:2060 Children Henker and Tandler 1993
USA 1:7752 Children Rossi and Albini 1993
N Ireland 1:140 Adults Johnston and Watson 1996
Tutkijat Johnston ja Watson tutkivat 1823 verinäytettä Pohjois-Irlannin Belfastissa, ja ottivat ohutsuolinäytteen jos verinäytteissä oli keliakiaan viittaavaa. He löysivät 13 keliakiaa sairastavaa tässä ryhmässä, eli esiintyvyys oli 1:140, mikä oli silloin toistaiseksi suurin rapportoitu esiintyvyys. Näitä tuloksia esitettiin DDW-viikossa San Fransiscossa toukokuussa 1996. Seitsemännessa Keliakia-symposiumissa Tampereella syyskuussa 1996 Kolho työtovereineen esittivät tuloksia, jotka viittaavat siihen, että esiintyvyys voi olla jopa 1:75.
Mielenkiintoinen ja toistaiseksi selittämätön asia ylläolevassa taulukossa on se, minkä takia tämä tauti on niin harvinainen Tanskassa verrattuna naapurimaahan Ruotsiin. Kyseessä on aivan varmasti todellinen ero - molemmissa maissa on korkea sairaanhoidon taso, ja molemmissa maissa diagnostiset mahdollisuudet ovat todella hyvät. Jatkossa pyritään varmaan selvittämään, mistä tämä ero johtuu, ja näissä tutkimuksissa saattaa tulla lisätietoja keliakiaa laukaisevista tekijöistä.
Keliakia on tauti, jossa on ns autoimmuunitaudin piirteitä. Nämä autoimmuunitaudit kulkevat monasti käsi kädessä, eli jos on toinen, on selvästi suurempi riski saada myös toista. Tri Pekka -Collin luettelee väitöskirjassaan mm seuraavat keliakiaan liittyvät taudit:
Varma yhteys:
- Dermatitis herpetiformis ("Ihokeliakia")
- Insuliinihoitoinen diabetes
- IgA:n puute
- lymfooma
- pahanlaatuiset ohutsuolen taudit
Todennäköinen yhteys:
- kilpirauhastaudit
- Astma
- Epilepsia, johon liittyy aivokalkkeutumia
- Sjögrenin syndroma
Mahdollinen yhteys:
- Addisonin tauti
- Dementia
- Krooniset tulehdukset suolistosairaudet
- Primaarinen biliaarinen kirroosi ja muut krooniset maksataudit
- haiman vajaatoiminta
- reuma ja muut sidekudostaudit.
Dermatitis herpetiformis on ihotauti, jonka syynä on ruokavaliossa esiintyvä gluteeni. Se paranee gluteenittomalla ruokavaliolla. Joskus käytetään suomenkielistä nimeä "ihokeliakia", joka antaa hyvän kuvan siitä, mistä on kysymys.
Jos on dermatitis herpetiformis, on lähes 90%:sti todettavissa ainakin lieviä keliakiaan viittaavia muutoksia ohutsuolibiopsioissa, siitäkin huolimatta, että vain pienellä osalla potilaista on suolisto-oireita.
Mitkä ovat dermatitis herpetiformiksen oireet?
Tauti aiheuttaa voimakasta kutinaa ja pienirakkuloista ihottumaa, joka tyypillisesti esiintyy isojen nivelten ojentajapuolella, esim kyynärnivel ja polvi.
Miten saadaan diagnoosi?
Ihottuma on useimmiten niin tyypillisen näköinen, että sen perusteella syntyy vahva epäily tästä ihotaudista. Varma diagnoosi saadaan ottamalla koepala ihosta, siinä nähdään mikroskooppisesti tyypilliset IgA-kertymät.
Ainoa todella tehokas hoito on 100%-sti gluteeniton ruokavalio! Ihokeliakia on kuitenkin joskus niin itsepintainen, että se aiheuttaa hankalia iho-oireita ruokavaliosta huolimatta, ja tällöin voidaan käyttää erikoisluvalla saatavaa Dapson-nimistä lääkettä.
Nykyään tauti todetaan monasti ihan sattumalta, silloin kun potilaalla ei ole siitä juurikaan vielä ole ollut oireita. Siitä huolimatta ruokavalion noudattaminen on ehdottoman tärkeä. Vain sillä tavalla voidaan välttää myöhemmässä iässä mahdollisesti tulevia lisätauteja - joita ei juuri lainkaan tule ruokavalion aikana.
Lisäksi voidaan pohtia sitä, onko oireetonta tautia olemassakaan. Potilaalla on ollut tätä tautia varhaislapsuudesta lähtien, eli hän ei välttämättä tiedä "minkänlaista on olla terveenä". Sen huomaa sitten vasta muutaman gluteenittoman kuukauden jälkeen.
Voiko keliakiaa sairastava käyttää kauraa ruokavaliossaan?
Vehnä, ruis, ohra ja kaura on pidetty vahingollisena jos sairastaa keliakiaa. Kauran suhteen on kuitenkin esiintynyt tiettyä epävarmuutta, ja jo 70-luvulla on tehty tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, että kaura ei olisi vahingollinen. Kysymys kaurasta on tärkeä, koska kauran salliminen tekisi keliakia-dieetistä huomattavasti helpomman!
Dos Esko Janatuinen ja hänen tutkijakolleegat ovat tätä asiaa selvittäneet Kuopion Yliopistossa, ja tulokset on julkaistu arvovaltaisessa amerikkalaisessa lääketieteellisessä julkaisussa 1995 (New England Journal of Medicine 1995;333:1033-7). 52 aikuispotilasta, joilla oli ennestään tunnettu kelikia, ja 40 aikuispotilasta, joilla oli äsken diagnostisoitu keliakia, jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai käyttää kauraa 50 - 70 grammaa päivässä. 6 - 12 kuukauden seurannan aikana ei havaittu mitään kauran aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia. Näitten tutkimustulosten perusteella aikuiset voivat käyttää kohtuullinen määrä kauraa ilman haittavaikutuksia.
Kaura pitää kuitenkin olla puhdas kaura - ilman epäpuhtauksia vehnän, ohran tai rukiin muodossa! Nykyisin kaupoissa myytävät kaurahiutaleet eivät välttämättä ole tehty tätä tavoitetta silmälläpitäen. Varmaan saadaan lähivuosina nimenomaan keliakiaa sairastavia varten tehdyt puhtaat kauratuotteet.
Aikaisemmin on varoitettu oluesta, koska olut on tehty viljasta, ja on otaksuttu, että oluessa on gluteenia siinä määrin että siitä on haittaa. Maissista tehdyt oluet on otaksuttu olevan vaarattomat.
Ruotsin Elintarvikevirasto (Livsmedelsverket) on tutkinut usean olutmerkin gluteenipitoisuutta, tuloksena se, että useimissa sitä on niin vähän, ettei sitä ole mitattavissa. Ainoastaan yhdessä oli hiukan gluteenia, kuitenkin niin pieni määrä, ettei sekään ole vaarallinen.
Näitten tulosten perusteella olutta voidaan käyttää - eri asia on tietysti se, ettei runsaampi oluen käyttö varmaan kenellekään ole hyväksi.
Entäs tislatut väkijuomat?
Koskenkorva, vodka, gini ja whisky on kaikki valmistettu viljasta (nykyään - 50-luvulla Koskenkorva oli perunasta tehty tuote). Tislauksessa kaikki gluteeni kuitenkin häipyy, eli lopputuotteet ovat käytännössä täysin gluteenivapaat - ja näin ollut sallitut - kohtuullisuuden rajoissa!
Viinin suhteen tilanne on tietysti tässä suhteessa täysin ongelmaton, viini on gluteeniton.
Voit tehdä kirjallisuushaun Medlinesta, josta voit löytää kaiken mitä tästä taudista on kirjoitettu vuodesta 1966 lähtien lääketieteellisessa kirjallisuudesta.
Jos nopeasti haluat tietää, mitä tästä taudista löytyy Internetin kotisivuilla, voit alla olevaan ruutuun kirjoittaa taudin nimen joko suomeksi (keliakia) tai englanniksi (celiac disease, englanniksi toki löytyy valtavasti enemmän tietoa), jonka jälkeen klikkaat Hae-nappulaa. Seuraavaksi näet Gastrolabin hakusivun, jossa klikkaat sopivan hakukoneen. AltaVista on paras, mutta WebCrawler ja Magellan ovat ihan hyviä. Parinkymmenen sekunnin kuluttua saat listan niistä kotisivuista, joissa on tietoa tästä taudista. Jos tässä listassa löytyy mielenkiintoiselta tuntuva kotisivu, klikkaan sinistä tekstiä, ja pääset lukemaan sitä kotisivua. Takaisin tänne pääset klikkaamalla "Back"(takaisin)-nappulaa kuvaruudun yläreunassa pari kolme kertaa.