|
|
|
|
|
![]()
|
![]()
Tiettävästi ei ole olemassa mitään antiikinaikaista kuvausta tästä taudista. Noin sata vuotta sitten tämä tauti kulki nimellä "Bullous skin disease". Noin 25 vuotta on tiedetty, että tämä on immunologinen tauti, ja että tätä tautia aiheuttaa rukiissa, vehnässä ja ohrassa oleva valkuaisaine, gluteeni. Fry totesi vuonna 1973, että gluteeniton ruokavalio parantaa ihottuman, ja prof Timo Reunalan väitöskirja vuodelta 1977 vahvisti tätä tietoa.
Tästä taudista käytetään lääketieteellinen nimi "Dermatitis herpetiformis", ja suomeksi sitä kutsuttiin aikoinaan "rokahdusihottumaksi". Duhringin tauti on harvemmin käytetty synonyymi. 90-luvun alussa prof Jarmo Visakorpi ehdotti taudin nimeksi ihokeliakia.
Onko ihokeliakia ja keliakia sama tauti?
On.
Silti ei tiedetä, minkä takia monille keliakiapotilaille ei tule iho-ongelmia, ja minkä takia ihokeliakiaa sairastavilla on hyvin vähäisiä tai ei lainkaan vatsaongelmia. Mutta sama tauti se on.

Ihokeliakia aiheuttaa voimakkaasti kutiavan ihottuman, joka tyypillisesti sijaitsee isojen nivelten ulkopuolella, eli kyynärpään takapuolella, polvien etupuolella ja pakaroissa. Ihossa saattaa näkyä pieniä sameita rakkuloita. Alleginen ihottuma sijaitsee päinvastoin yleensä nivelten sisäpuolella.
Mitkään voiteet, kuten kortisonipitoiset, eivät rauhoita kutinaa.
Jostakin syystä tämä tauti on tavallisempi Suomessa kuin muissa maissa. Meillä esiintyvyys on noin 40 sataatuhatta asukasta kohti, eli Suomessa on noin parituhatta ihmistä, joilla on ihokeliakia. Lukumäärä nousee koko ajan - tähän tautiinhan kukaan ei menehdy ja uusia tapauksia tulee koko ajan.
Taudin aiheuttama ihottuma on niin tyypillinen, että kokenut lääkäri yleensä tunnistaa sen heti. Ei ole oikeastaan mitään muuta ihotautia, joka aiheuttaisi muutoksia vain isojen nivelten ulkopinnalla.
Varma diagnoosi saadaan ottamalla pieni koepala terveestä ihosta (ei siis ihottumasta!). Tästä koepalasta etsitään sitten mikroskoopissa IGA-immunoglobuliinin esiintymistä, ja jos tätä on, on diagnoosi 100%:sti varma.
Kaikilla potilailla, joilla on ihokeliakia, on myös ainakin vähäisiä keliakiaan sopivia muutoksia ohutsuolen limakalvossa. Gastroskopia ohutsuolibiopsioineen kuuluu tämän takia tutkimusohjelmaan, kun ihokeliakiaa epäillään.
Ihokeliakia hoidetaan samalla tavalla kuin tavallista keliakiaa, eli gluteenittomalla ruokavaliolla. Jos mahdollista ruokavalion on kuitenkin oltava vielä tarkempi kuin keliakiassa. Keliakiapotilas voi yleensä käyttää markinoilla olevia gluteenittomia jauhoja, mutta niissä oleva mikroskooppinen määrä gluteeni saattaa olla liikaa ihokeliakiapotilaalle.
Saako syödä kauraa?
Viime vuosina on todettu, että kaura on vaaraton keliakiapotilaalle, edellyttäen, että kyseessä on puhdas kaura. Sama varmaan pätee myös ihokeliakian suhteen, joskin tähän asti tätä asiaa on tutkittu vain vähän. Tampereella on tehty pienimuotoinen tutkimus, jossa on todettu, ettei 50 grammaa kauraa päivässä yleensä aiheuta taudin pahenemista.
Onko tähän tautiin mitään lääkettä?
Aikaisemmin tähän käytettiin Avlosulfon-nimistä lääkettä, ja tämä olikin tehokas hoito taudin aiheuttamaan kutinaan. Sama lääke on edelleen erikoisluvalla saatavana, Dapson-nimisenä. Lääke sisältää sulfaa, joten sitä ei voi käyttää, jos potilaalla on sulfayliherkkyys. Suuremmilla annoksilla lääke voi aiheuttaa verenkuvan muutoksia, eikä lääkitys koskaan ole tarkan gluteenittoman ruokavalion vaihtoehtona. Joskus ihokeliakia on kuitenkin niin itsepäinen, ettei tarkkakaan ruokavalio pidä iho-oireita kurissa. Näissä harvoissa tapauksissa lääkehoito tulee kyseeseen, ja silloinkin niin pienellä annoksella kuin mahdollista.
Ihokeliakia on varsin hyvänlaatuinen tauti. Tiukalla gluteenittomalla ruokavaliolla potilas tulee lähes aina oireettomaksi, mutta ruokavaliota on tietysti jatkettava koko loppuiän.
Hoitamattomaan keliakiaan saattaa joskus liittyä imurauhassyöpä (lymfooma), ja sama pätee myös ihokeliakian suhteen. Lymfooman riski loppuu kuitenkin muutaman vuoden gluteenittoman ruokavalion jälkeen - mikä sinänsä on hyvä syy jatkaa ruokavaliota, vaikka tauti olisi niin lieväoireinen, että sen kanssa tulisi normaalilla ruokavaliollakin jotenkin toimeen.
Koska keliakia ja ihokeliakia on sama tauti, voi ihokeliakiapotilas hyvin liittyä keliakiayhdistykseen, joita on monella paikkakunnalla Suomessa. Koko Suomea kattava järjestö on nimeltään
Lisäksi voi silloin tällöin tulla käymään tälle kotisivulle - ihokeliakiaa koskevat uudet tutkimustulokset tulemme säännöllisesti referoimaan täällä!
Voit tehdä kirjallisuushaun Medlinesta, josta voit löytää kaiken mitä tästä taudista on kirjoitettu vuodesta 1966 lähtien lääketieteellisessa kirjallisuudesta.
Jos nopeasti haluat tietää, mitä tästä taudista löytyy Internetin kotisivuilla, voit alla olevaan ruutuun kirjoittaa taudin nimen joko suomeksi (ihokeliakia) tai englanniksi (Dermatitis Herpetiformis, englanniksi toki löytyy valtavasti enemmän tietoa), jonka jälkeen klikkaat Hae-nappulaa. Seuraavaksi näet Gastrolabin hakusivun, jossa klikkaat sopivan hakukoneen. AltaVista on paras, mutta WebCrawler ja Magellan ovat ihan hyviä. Parinkymmenen sekunnin kuluttua saat listan niistä kotisivuista, joissa on tietoa tästä taudista. Jos tässä listassa löytyy mielenkiintoiselta tuntuva kotisivu, klikkaan sinistä tekstiä, ja pääset lukemaan sitä kotisivua. Takaisin tänne pääset klikkaamalla "Back"(takaisin)-nappulaa kuvaruudun yläreunassa pari kolme kertaa.
|
Ilmoitus:
|


Kaikkien tärkeiden konferenssikaupunkien kartat ja
satelliittikuvat
13 lokakuuta, 2011