GASTROLAB: Kysymyksiä ja Vastauksia

GASTROLAB: Kysymyksiä ja Vastauksia

Vaasan vesitorni juuri nyt
Takaisin pääsivulle

Keliakia

Keliakia on monella tavalla kiehtova tauti. Sen oireet ovat moninaiset, ja diagnoosin löytäminen ei ole aina ihan helppoa. Yleensä diagnoosiin kuitenkin päästään, jos tautia vain osataan epäillä. Erittäin hyvä hoito on olemassa, eikä taudin hoitoon edes tarvita lääkkeitä. Hoidon ansiosta voidaan taata täysin oireetonta ja pitkää elämää potilaalle.

Historia

Hollantilainen lastenlääkäri Karel Willem Dicke keksi tämän taudin syyn noin vuonna 1950. Taudin olemassaoloa oli kyllä tiedossa jo aikaisemmin, mutta kun taudin syytä ei tiedetty, sitä ei myöskään osattu hoitaa. Dicke huomasi, että lasten tämäntapainen tauti huomattavasti väheni sodan aikana, kun Hollannissa ei leipä ollut saatavissa. Tästä oivalluksesta taudin syy selvisi.

Yli 40 vuoden tutkimustyön aikana on sitten monet muut tämän taudin piirteet selvinneet.

Yleistä

Keliakiaa sairastava henkilö on pysyvästi yliherkkä kotimaisissa viljalajeissa esiintyvälle valkuasaineelle, gluteenille. Kun hän syö gluteenia, ohutsuolen limakalvon pinnalliset solut vahingoittuvat ja häviävät, ja tämä johtaa vähitellen limakalvon sormimaisten ulokkeitten (villusten) häviämiseen. Viljojen poisto ruokavaliosta johtaa suolivaurioiden paranemiseen. Gluteeni on kotimaisten viljojen päävalkuaisaine. Vehnän ja rukiin valkuaisaine on hyvin samantapaista. Ohraa on kaukaisempaa sukua vehnälle, mutta myös sen valkuainen on vahingollinen. Kauraa on aikaisemmin pidetty vahingollisena, mutta ajankohtaiset tutkimustulokset viittaavat vahvasti ja melkoisella varmuudella siihen, että kohtuullinen määrä kauraa on turvallinen. Mutta se pitää olla puhdasta kauraa!

Mekanismi, jolla gluteiini aiheuttaa suolistovaurion on tuntematon. Kiistellään siistä, onko gluteiini tavallaan myrkyllistä suolen limakalvolle, vai onko kyseessä allerginen reaktio limakalvossa.

Esiintyvyys

Keliakia on ilmeisesti yleisempi tauti kun on aikaisemmin luultu. Eri maista annetut yleisyysluvut ovat olleet keskimäärin noin l tapaus 1000 asukasta kohti. On kuitenkin niin, ettei ilmeisesti missään kaikkia tapauksia ole voitu löytää, ja todellinen yleisyys saattaa hyvin olla l keliakiaa sairastava 250 asukasta kohti, ja tauti saattaa olla jopa tätäkin yleisempi.

Suomessa Kokkonen tutki taudin esiintyvyyttä 1982, ja sai silloin luvuksi 1:2364. Mäki tutki taudin esiintyvyyttä Tampereella 1986 ja sai luvun 1:1096.

Ruotsissa taudin yleisyys lapsilla on kaksinkertaistunut 80-luvulla. Tämän kehityksen syynä on se, että pikkulasten ruokavaliota muutettiin ja siihen lisättiin huomattavasti gluteenipitoista ruokaa.

Keliakia on periytyvä tauti. Jos yhdellä perheenjäsenellä on keliakia, löytyy sama tauti lähisukulaisilla noin 10% yleisyydellä. Taudin periytyminen liittyy eräisiin ns HLA-antigeeneihin (B8, DR3, DR7).

Lasten keliakia

Taudin oireet ilmenevät vasta, kun lapsen diettiin lisätään kotimaiset viljat. Tyypillinen vauvan taudinkuva alkaa kroonisella ripulilla, vauvan painonkehitys hidastuu ja paino kääntyy laskuun. Lastenneuvolassa tehty pituus- ja painkäyrä saattaa olla ensimmäinen arvokas johtolanka tähän diagnoosiin. D-vitamiinin puute voi aiheuttaa riisitautia ja siitä johtuvat luuston epämuodostumat. Hampaiden kiillevaurioita saattaa esiintyä. Pituuskasvu hidastuu myöhemmin. Oksentelua esiintyy usein. Ripuliulosteet keliakiassa ovat yleensä vaaleat ja ulosteiden rasvapitoisuus on lisääntynyt. Tauti vaikuttaa ymmärrettävästi myöskin lapsen mielialaan.

Kun diagnoosi on tehty, ja lapsi siirtyy gluteenittomaan ruokavalioon, niin vatsaoireet yleensä rauhoittuvat muutamassa viikossa. Myöhemmin paino- ja pituuskasvu lähtee käyntiin, ja l-2 vuodessa lapsi on yleensä saavuttanut samanikäisiään pituudessa. Kaikki taudista johtuneet puutosoireet häviävät.

Ruokavalion läpivieminen lapsilla ja nuorilla murrosikäisillä saattaa tarjota ongelmia. Nuorelle on hankalaa olla erilainen kuin muut, ja se, ettei tavallista hampurilaista voi syödä, saattaa tuntua tuskalliselta. Vanhempien rooli kannustajina on tässä mielessä erityisen tärkeä.

Tieto, että lapsella on "elinikäinen" tauti saattaa vanhemmilta tuntua pelottavalta. Kaikista kroonisista taudeista keliakia on kuitenkin kaikkein paras. On olemassa hoito, joka takaa sen, että lapsi tulee pysymään täysin terveenä ja viettää täysin normaalin elämän. Ehkä sanaa "tauti" ei pitäisi kovin usein edes käyttää. Kun lapsi käyttää gluteenitonta ruokavaliota, niin hänellä ei todellakaan ole mitään taudin oireita tai merkkejä, hän on täysin terve.

Aika usein tauti on kuitenkin aika vähäoireinen lapsuudessa, jolloin diagnoosia ei saada tai ei haeta. Lapsen kasvaessa oireisto saattaa hävitä, ja ainoana oireena saattaa olla esim taipumus raudanpuutosanemiaan. Nuori elimistö pystyy kompensoimaan muut oireet. Vasta keskimäärin noin 30 - 40 vuoden iässä alkavat sitten taas oireita, jotka ovat niin selviä, että potilas hakeutuu lääkäriin.

Lapsilla erään muutkin ravintoaineet, muunmuassa lehmänmaidossa olevat valkuasaineet, saattavat aiheuttaa samantyyppisiä oireita ja myöskin samankanltainen ohutsuolen limakalvon vaurio kuin keliakia. Lasten kohdalla on tämän takia usein tarpeen tehdä "gluteeniprovokaatio", eli kun tauti on täysin rauhoittunut, siirrytään takaisin normaaliin gluteenipitoiseen ruokavalioon 4 - 6 kuukaudeksi, jonka jälkeen otetaan uusi ohutsuolibiopsia. Jos oireet tänä aikana uusiutuvat, ja villusatrofia uudestaan ilmaantuu ohutsuolen limakalvoon, on diagnoosi varma.

Keliakian oireet

Taudissa on monet tyypilliset oireet, mutta yhdellä potilaalla ei suinkaan ole kaikkia oireita, vaan hänellä saattaa olla niistä vain yksi tai kaksi. Hänellä voi olla vain vatsaoireita, tai vain puutosoireita, tai molempia. Seuraavassa on taulukko, jossa yleisimmät oireet on lueteltu:

Laihtuminen - tavallinen
Ripuli - tavallinen
Ummetus (!) - esiintyy
Diffuusit vatsakivut - tavalliset
Pahoinvointi - tavallinen
Ruokahaluttomuus - tavallinen
Suun haavaumat - esiintyvät
Kipeä kieli - esiintyy
Turvotukset - esiintyvät
Luustokivut - esiintyvät
Vuototaipumus - esiintyy
Iho-oireet - esiintyvät
Muina oireina mainitaan mm lapsettomuus, masennus tai muita psyykkisiä häiriöitä, hermosärkyä, lihaskivut.

Taudin oireet ovat viime vuosina selvästi lievittyneet. Tämä johtuu siitä, että aikaisemmin vain todella vaikeasti sairaat pystyttiin tutkimaan ja saamaan diagnoosiin, nykyään saatetaan saada diagnoosin jo lähes oireettomalla potilaalla, jolloin potilas säästyy kaikaista yllämainituista oireista.

Vaikka kyseessä on suolitauti, on sillä monia oireita, jotka selvästi lokalisoituvat suolen ulkopuolelle. Tällaisia ovat mm anemia (syynä voi olla raudan, foolihapon tai B12-vitamiin puutos), vuototaipumus (johtuen K-vitamiinin puutoksesta), luustosairaudet (syynä kalkin tai D-vitamiinin puutos), patologiset luunmurtumat, lihassairaudet, hermoston toimintahäiriöt ja ihotauti nimeltä Dermatitis Herpetiformis. Tietetään myös, että on olemassa tauteja, joihin celiakia jollakin tavalla liittyy - kuten insuliinihoitoinen diabetes, kilpirauhasen liikatoiminta, Sjögrenin syndroma, sarcoidoosi, depressio - ja jopa dementia - sekä epilepsia. Eli jos on insuliinihoitoiden diabetes, saattaa olla syytä poissulkea samanaikaisesti esiintyvä keliakia.

Keliakian alkuvaiheessa potilaalla on usein myös laktoosi intoleranssi. Kun dieetin ansiosta ohutsuolen limakalvo paranee, korjaantuu laktoosi-intoleranssi yleensä myös itsestään.

Ihokeliakia eli Dermatitis herpetiformis

Dermatitis herpetiformis on gluteenin aiheuttama ihotauti, ja kun tarkkaan tutkitaan näitten potilaitten ohutsuolinäytteet, havaitaan kaikilla keliakiaan viittaavia muutoksia, siitäkin huolimatta, että suolisto-oireet ovat vähäiset tai puuttuvat. Professori J Visakorven ehdotuksesta tästä taudista on alettu käyttämään nimitystä "Ihokeliakia" 90-luvun alusta lähtien. Tauti puhkeaa yleensä noin 30 - 35 vuoden iässä, ja se on miehillä hiukan tavallisempi kuin naisilla.


Ihokeliakian aiheuttamat ihomuutokset kyynärpäiden seudussa.

Ihokeliakian aiheuttama ihottuma on erittäin kutiseva ja polttava, muodoltaan rakkulainen tai näppyläinen. Useimmin se sijaitsee kyynär-ja polvinivelten ojentajapuolella. Ihottuma saattaa myöskin esiintyä takamuksissa, ristiselässä, olkapäissä, niskassa ja hiuspohjassa.

Gluteiiniton ruokavalio parantaa sekä ihottuman että suolistovaurion. Aikaisemmin käytettiin Avlosulfon-nimistä lääkettä tämän ihotaudin hoitoon, tällä lääkkeellä oli kuitenkin huomattavan paljon sivuvaikutuksia, eikä ole enää saatavissa. Hyvin harvoin käy niin, että tarkasta ruokavaliosta huolimatta tarvitaan ihotautilääkärin kirjoittamaa erikoisluvalla saatavaa lääkettä. Ihokeliakiassa ruokavalion on oltava aivan 100%-isen tarkka, monasti käy niin, ettei edes kaupassa olevia gluteenittomia jauhojakaan voi käyttää niissä oleva mikroskoppisen gluteenimäärän takia.

Viime vuosien tutkimustulokset ovat kuitenkin osoittaneet, että useimmat ihokeliakiaa sairastavat voivat käyttää kohtuullinen määrä kauraa ruokavaliossaan.

Miten diagnoosiin päästään?

Tärkeintä on epäillä taudin olemassaolo, koska jos tauti osataan epäillä on diagnoosiin pääsy nykyään helppo.

Selittämätön anemia, kalkin puute, laihtuminen tai ripuli pitää herättää epäilyn. Jotkut verinäytteet ovat viitteellisiä, kuten gliadiini-ja retikuliinivasta-aineet. Uudet serologiset testit - eli verinäytteet - kuten endomysiumvasta-aineet ja transglutaminaasivasta-aineet ovat aikaisempia tutkimuksia luotettavampia. Mahdollisesti näitten verinäytteiden suorittaminen tulee niin helpoksi ja luotettavaksi, että niitä voisi sisällyttää johonkin lapsuuden jan terveystarkastuksiin. Lapsilla näitten verinäytteiden merkitys on suurempi kuin aikuisilla, koska ohutsuolibiopsian saanti lapsella toki on hiukan vaikeampi kuin aikuisilla.

Ohutsuolibiopsia on ratkaiseva. Jos se on normaali, potilaalla ei ole keliakia. Jos siinä on villusatrofia, keliakiaa on. Näin Suomessa, tropiikeissä esiintyy tarttuva tauti, jossa on samanalainen villusatrofia, ja tätä mahdollisuutta pitää tietysti ottaa huomioon, jos potilas on viettänyt pitkiä aikoja tropiikeissa. Jos haluaa varmistaa taudin, pitäisi ottaa uuden ohutsuolibiopsian puolen - yhden vuoden kuluttua kun on pidetty gluteenitonta ruokavaliota. Käytännössä tämä ei ole kuitenkaan aivan välttämätöntä.

Ohutsuolibiopsia otetaan nykyään gastroskoopin avulla, ja se kuuluu rutiinina gastroskopiatutkimukseen. Tämä on nykyään tavallisin tapa löytää keliakiaa. Gastroskopiatutkimus on vuosien mittaan helpottunut huomattavasti, eikä ole enää sellaista "seikkailua" kuin mitä se vielä 70-luvulla oli.

Hoito

Keliaki paranee yleensä hyvin oikealla ruokavaliolla. Joskus oireisto pysyy aika hyvin kurissa, vaikka ruokavalio ei olisi aivan 100%-inen, ainakin jonkun aikaa, mutta lopullisen hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi edellytään kyllä aivan täsmällistä ruokavaliota. Mikäli oireisto alkaa uudestaan, on syytä tarkkaan miettiä ruokavaliota -onko tullut syötyä vahingossa jotakin sopimatonta? Gluteeniton ruokavalio on oltava elinaikainen ja ehdottoman tarkka. Pienetkin määrät gluteenia vaurioittavat suolen limakalvoa!

Vehnää, ohraa ja ruista, sekä näitä viljoja sisältäviä ruokia on kokonaan jätettävä. Kauran suhteen hiukan tarkempia tietoja jäljempänä. Niitten sijasta voi käyttää hirssiä, tattaria, täysjyvämaissia,riisiä ja gluteenittomia jauhosekoituksia. Nykyään on saatavissa monenlaisia gluteenittomia jauhoja ja gluteenittomia leipätuotteita, leivonnaisia ja makaroneja. Kauppojen hyllyistä kannattaa etsiä sellaisia tuotemerkkejä kuin Risenta, Hirssinen, Schär, Glutafin, Glutano, Semper ja Moilanen. Valmisruokien kanssa on oltava erityisen tarkka, ja tuoteseloste monasti luettava ``suurennuslasin kanssa''. Olut on viljatuote (paitsi maissiolut), mutta sisältää gluteenia niin mikroskooppisen pieniä määriä, että sitä yleensä voidaan pitää vaarattomana (lukuunottamatta ehkä joitakin tummia porteroluita). Toukokuusta 1997 lähtien on gluteenittomia hampurilaisia saatavissa kaikissa Suomen McDonald´s perheravintoloissa, asia joka voi olla hyvinkin merkityksellinen murrosiässä olevalle keliakiaa sairastavalle!


Gluteeniton ruoka on hyvännäköinen - ja hyvänmakuinen

Ruokavalion gluteenittomuus on todella tärkeä. Keittiössä gluteenittomia tuotteita kannattaa pitää eri paikassa kuin tavalliset jauhot, ja ruokaa tarjoillessa ruoan ottimet olisi oltava erilliset. Jos ensin levittää voita tavalliselle ruisleivälle ja sitten gluteenittomalle näkkileivälle, niin haitalliset ruisleivan muruset saattavat voiveitsen mukana siirtyä näkkileivän päälle!

Taudin alkuvaiheessa saattaa olla aihetta korvata taudin aiheuttamia puutostiloja, esim raudan, kalkin tai foolihapon puutetta. Joskus harvoin tarvitaan alussa kortisonia paranemisen nopeuttamiseksi.

Voisiko kauraa käyttää?

Suomessa eli tarkemmin sanottu Kuopiossa on viime vuosina tutkittu kauran vaikutusta keliakiaan. Tulokset esitettiin äskettäin, toukokuussa -93 pidetyssä Pohjoismaisessa Gastroenterologikongressissa Tampereella. Nämä tutkimustulokset on sen jälkeen julkaistu arvovaltaisessa amerikkalaisessa lääketieteellisessä julkaisussa ja herättäneet runsaasti positiivista huomiota. Näitten tietojen perusteella sekä ``uudet'' keliakiapotilaat että ennestään tautia sairastaneet voivat käyttää kohtuullisia määriä kauraa, ilman että ohutsuolen limakalvo siitä kärsii.


Ruokavalioon sisältyvä kaura tekee keliakiapotilaan elämä helpommaksi - ja halvemmaksi! Suuret kauratuotteet ovat riittävän puhtaat, mutta jos haluaa olla ihan varma, niin voi käyttää tätä varten kehitetyt tuotteet, jossa kaura on pellosta lähtien pidetty erillään muista viljatuotteista - kuten Puuppolan Aitokaura-tuotteet.

Näitä tutkimustuloksia on sittemmin voitu vahvistaa useassa maassa, mm Irlannissa ja Ruotsissa, tehtyjen tutkimusten myötä. Kaikki tulokset viittaavat samaan suuntaan, eli kohtuullinen määrä kaura - esim 50 - 100 grammaa päivässä, on turvallinen. Mutta kaura pitää olla puhdasta! Kaupan tavalliset kauratuotteet eivät ole valmistettu keliakiaa ajatellen, vaan niissä saattaa olla pieniä määriä muuta viljaa. Varmaan ei tarvitse pitkään odottaa, enne kun ilmestyy runsas valikoima nimenomaan tätä tarkoitusta varten tehtyjä kauratuotteita. Viime vuosina on tehty runsaasti tutkimuksia siitä, voivatko keliakiaa sairastavat lapset myöskin käyttää kauraa gluteenittoman ruokavalionsa lisänä, ja tulokset ovat yksiselitteiset: voivat. Jos on pitkään ollut syömättä kauraa on toki hyvä aloittaa kauran käytön vähitellen ja alkuun pieninä annoksina. Kauran runsas kuitupitoisuus - joka sinänsä on terveellinen ja parantaa suoliston toimintaa - voi tottumattomalle aiheuttaa ohimeneviä vatsakipuja.

Kauran lisääminen ruokavalioon on omiaan aivan huomattavasti helpottamaan gluteenittoman ruokavalion läpiviemistä!

Ennuste

Taudin ennuste on hyvä. Katsotaan, että eräitten pahan laatuisten kasvainten mahdollisuus on hiukan kohonnut, nämä ovat kuitenkin käytännössä äärimmäisen harvat, ja ero normaaliväestöön on mitättömän pieni. Tiedetään myös, että varsinkin eräitten pahanlaatuisten kasvainten (lymfoomien) riski vähenee, kun aloittaa gluteenitonta ruokavaliota, ja muutaman vuoden kuluttua riski saada sellaista tautia ei ole yhtään suurempi kuin normaaliväestöllä.

Yhteiskunta ja keliakia

Yhteiskunnan tehtävä on auttaa niitä, jotka omaa syyttään kärsivät taudin aiheuttamasta vahingosta. Keliakian suhteen ovat kunnat jo usean vuoden ajan korvanneet ruokavaliosta aiheuteneet lisäkustannukset vammaispalvelulain perusteella, ainakin osittain. Korvaus haetaan kunnan sosiaalitoimistosta, ja korvauksen tueksi tarvitaan lääkärintodistus taudista. Se että korvausvelvollisuus on annettu kunnille, on aiheuttanut suuria alueellisia eroja korvauksissa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa monet kunnat ovat vähentäneet tai kokonaan luopuneet tästä tuesta.

Tämän vuoden lokakuussa tilanne kuitenkin muuttuu. 1.10.2002 lähtien keliakiaa sairastavat saavat eduskunnan päätöksellä 21 Euroa kuukaudessa verottomana korvauksena. Tukeen on oikeutettu henkilö "jolle asianmukaisesti määritellyn sairauden takia gluteenittomien tuotteiden käyttäminen on ehdottoman välttämätöntä" laintekstin mukaan. KELA maksaa tuen jota anotaan eläkkeensaajan hoitotuki- tai vammaistukilomakkeella, ja hakemukseen on liitettävä B-lääkärinlausunto tai vastaava lausunto. Korvaus voidaan myöntää takautuvasti vuoden verran, mutta siis vasta 1.10.2002 lähtien.

Tästä uudesta tukimuodosta on tiedostettu todella tehokkaasti, ja jo ensimmäisen kuukauden aikana, lokakuu -02, KELA sai noin 6000 hakemusta. Kevääseen -03 mennessä pian tätä tukea on myönnetty pian 14.000 hakijalle.

Lapselle myönnetään taudin takia hoitotukea KELA:n toimesta, ja tämä tukimuoto jatkuu myös 1.10.2002 jälkeen, mutta lapsille ei sitten myönnetä ym korvaus. Valtionrautatiet myöntävät 12 - 15-vuotiaille 50% alennus matkoista. Rautatieasemalla on esitettävä KELA:n hoitotukipäätös, henkilötodistus ja valokuva. Keliakia ei enää 1.1.97 lähtien ole este asevelvollisuuden suorittamiselle, koska useat varuskunnat pystyvät tarjoamaan gluteenitonta ruokavaliota. Tulevalta asevelvolliselta vaaditaan kuitenkin, että hänen tauti on oireeton ruokavaliolla, ja että kaksi vuotta on kulunut siitä kun tauti diagnostisoitiin. Asevelvollisuuden suoittaminen on avain moneen ammattiuraan, ja on hyvä, että keliakiaa sairastavat nyt pääsevät tässä mielessä tasavertaisiksi!

Eläkkeelle ei yleensä keliakian takia päästä, koska hoitotulos on niin hyvä.


Suomen Keliakialiitto julkaisee KELIAKIA-lehteä

Suomen Keliakialiitto ry (perustettu 1976) jäsenyhdistyksineen ajaa tehokkaasti keliakia ja Dermatitis Herpetiformis-potilaitten etuja, ja yhditykseen liittyminen on suositeltava jokaiselle potilaalle. KELIAKIA-lehti on arvokas informaatiokanava, jonka kautta tulee tietoutta esimerkiksi ajankohtaisesta tutkimustyöstä. Keliakialiitto julkaisee myöskin tuikitarpeellinen gluteenittomien ruokien keittokirjan. Ympäri maata toimivat Keliakialiiton paikallisosastot, joilla on runsaasti toimintaa.

Osoite on

Suomen Keliakialiitto ry

Hammareninkatu 7
33100 Tampere
Puh 03-2541 300
Fax 03-2541 350
Email: info@keliakia.org


Suomen Keliakiliiton uusi logo, esitetty ensimmäisen kerran 30-v juhlakokouksessa Tampereella 9.12.2006


Gastrolab Slide-Shows


Kaikkien tärkeiden konferenssikaupunkien kartat ja satelliittikuvat


Suomalaisia kirkkoja


May 8, 2007