Taudin syyt

Limakalvon vastustuskykyä alentavat mm ikä, eräät lääkkeet (varsinkin särkylääkkeet) ja alkoholi.

Viime vuosina on huomattu, että eräs bakteeri, jonka nimi on Helicobacter pylori, sekä lisää suolahapon eritystä että vähentää limakalvon vastustuskykyä suolahappoa vastaan.

Helicobacter pylori

Barry Marschall (vasemmalla) ja Robin Warren (oikealla) - Helicobakteerin keksijät. Kuva on otettu 1997

Viime vuosina on kuitenkin saatu melko vakuuttavat tiedot siitä, että Helicobacter-infektio lisää huomattavasti taipumusta mahakatariin ja mahahaavatautiin, sekä mahalaukussa sijaitsevaan haavatautiin että pohjukais suolihaavatautiin. On myös melko varmoja todisteita siitä, että Helicobacter-infektion onnistunut hoito ratkaisevasti vähentää haavataudin uusiutumisen riskiä.

Näin ollen Helicobacter-infektion hoidosta on ratkaisevaa hyötyä hankalassa tai uusiutuvassa mahahaavataudissa. Haavataudille tyypillistä on se, että haava hyvin herkästi vuosien mittaan uusiutuuu. Tavanomaisella lääkehoidolla saadaan lähes aina haava paranemaan, mutta infektion hoidolla voidaan estää haavan uusiutumisen.

Aivan viime aikoina on tullut yhä vakuuttavampia todisteita siitä, että tämä bakteeri-infektio lisää mahasyövän riskiä hyvinkin selvästi - jopa siinä määrin, että se on mahasyövän tärkein aiheuttaja. Jos nämä tiedot vahvistuvat, niin kuin todennäköistä on, niin se saattaa aiheuttaa sen, että tätä tautia halutaan hoitaa myöskin silloin, kun siihen ei liity juuri mitään oireita, syöpäriskin vähentämiseksi - varsinkin jos potilaalla on mahasyöpää lähisukulaisilla.

Helicobacter pylori on vain yksi osatekijä mahahaavataudin synnyssä. Vaikka tämän infektion saa kuriin hyvällä lääkehoidolla, on haavataudin muista syistä huolehdittava (tupakoinnin lopettaminen ja särkylääkkeiden välttäminen tärkeimpinä tekijöinä).

Miten Helicobakter-infektio todetaan?

- gastroskopian (= mahalaukun tähystys) yhteydessa voidaan ottaa pieni limakalvonäyte mahalaukusta, ja tehdä niin sanottu ureaasitesti tällä näytteellä. Melko luotettava vastaus saadaan viimeistään vuorokauden sisällä.

- bakteeri voidaan nähdä limakalvonäytteiden mikroskooppisessa tutkimuksessa. Gastroskopian yhteydessä otetuista koepaloista voidaan myöskin viljellä tätä bakteeri, mm sen selvittämiseksi, mitä lääkkeet ovat tehokkaimpia juuri potilaan bakteerikannan hoitoon. Koepalan saaminen edellyttää gastroskopiaa, joka nykyisillä instrumenteilla suoritettuna ole mitenkään vaikea tutkimus.

- Helicobacter-infektio on todettavissa helpolla hengitystestillä. Hengitystesti sovultuu hyvin hoidon tehon kontrolloimiseksi. Sitä voidaan myöskin aika luotettavasti osoittaa ulostenäytteestä.

- on olemassa myöskin verinäyte, (Helicobacter pylori-vasta-aineet), jolla infektion mahdollisuus melko suurella todennäköisyydellä voidaan osoittaa.

Milloin pitää hoitaa?

Miten hoidetaan?

Lääkehoito koostuu yhdestä haponerityksen estäjästä ja kahdesta antibiootista, ja seuraavia lääkkeitä voidaan käyttää:

Haponerityksen estäjä:

Antibiootit:

- metronidatsoli (FLAGYL) on antibiootti, joka tehoaa hyvin suolistossa esiintyviin bakteereihin. Hoidona aikana saattaa esiintyä metallinen maku suussa, tämä sivuvaikutus loppuu heti hoidon loputtua. Lääkkeellä voi olla haitallinen yhteisvaikutus alkoholin kanssa, ja onkin tämän takia tärkeä, ettei yhtään alkoholia saisi käyttää tämän hoidon aikana. Tätä lääkettä ei saa käyttää raskauden aikana.

- amoksisilliini (PENALTA, AMOXIN, AMORION, FLEMOXIN SOLUTAB ym) on penisilliinin johdannainen, eikä sen takia sovellu, jos potilas on allerginen penisilliinille. Kuten muut penisilliinit saattaa tämäkin lääke aiheuttaa ripulia. Jos hoidon aikana tulee lievä ripuli, pyritään kuitenkin viemään hoitoa loppuun - ripulia hoidetaan riittävällä juomisella ja esimerkiksi Gefilus-juomalla. Jos ripuli on hankala, on toki syytä ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin.

- tetrasykliini (DUMOCYCLIN, ORICYCLIN ym) voidaan käyttää amoksisilliinin sijasta, jos potilaalla on penisilliiniallergia. Tämäkin antibiootti saattaa aiheuttaa ripulia. Se ei sovellu lasten hoitoon, koska se saattaa värjätä kasvavaa hampaistoa, eikä tätäkään lääkettä saa käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Herkistyminen auringonvalolle on harvinainen sivuvaikutus, kuitenkin niin tavallinen, ettei tätä hoitoa mielellään läpivietäisi etelään suuntautuvan lomamatkan aikana.

- klaritromysiini (KLACID) on uusi antibiootti, joka on osoittautunut varsin tehokkaaksi juuri Helicobacter pylori-bakteerin hoidossa.

Hoidon aikana on siis syytä olla täysin käyttämättä alkoholia. Tupakkalakko hoidon aikana on myös varsin suositeltava, koska on osoittautunut, että tupakointi vähentää häätöhoidon tehoa. Ja jos on ollut sitten tupakoimatta 7 - 10 päivää tämän hoidon aikana - miksei vaikka jatkaisi samalla tavalla?

Aikaisemmin käytettiin myös vismutti (DE-NOL) tämän bakteeri-infektion hoidossa, ja tämä lääke saattaa tulla kyseeseen nykyäänkin, varsinkin jos ensimmäinen hoitoyritys on epäonnistunut. Normaali annos on 2 tablettia tyhjään vatsaan aamuin illoin, tai l tabletti 4 kertaa päivässä, puoli tuntia ennen ateriaa ja nukkumaan mennessä. Vakava munuaisen toiminnanvajaus on vasta-aihe tämän lääkkeen käytölle. Uloste saattaa tummua käytön aikana, tämä on vaaraton ilmiö. Hoitokuurin jälkeen tätä lääkettä ei saa käyttää 8 viikkoon. De-Nol ei ole enää Suomessa saatavissa, sen sijaan on olemassa uusi vismuttia ja ranitidiinia sisältävä käyttökelpoinen lääke nimeltään PYLORID.

Lääkkeet ovat suhteellisen kalliit, kuten mahahaavalääkkeet yleensä. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että kyseessä on vain lyhyt hoito, ja jos hoito onnistuu, ei ehkä sen jälkeen lainkaan tarvita mahahaavalääkitystä. Lääkkeistä saa normaalin sairasvakuutuskorvauksen.

Raskauden ja imetyksen aikana hoito ei ole mahdollinen, kuten yllä on mainuttu, koska useat hoitoon käytetyistä lääkkeistä eivät varmuudella ole vaarattomia tänä aikana.

Hoidon sivuvaikutukset

Sivuvaikutusten vähentämiseksi pyritään jakamaan lääkitystä useampaan päivittäiseen annokseen.

Hoidosta ei ole mitään hyötyä, jos hoito joudutaan keskeyttämään -päin vastoin liian lyhyt hoito antaa bakteerille tilaisuuden tottua näihin lääkkeisiin, jolloin uusi hoitoyritys myöhemmin ei tehoa enää yhtä hyvin. Tämän takia olisi tärkeä, että hoito vietäisiin loppuun lievistä sivuvaikutuksista huolimatta. Jos tulee hankalia sivuvaikutuksia, kannattaa aina neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.

Pitääkö hoitotulos varmistaa?

Jos hoito onnistuu...

Infektio voi uusiutua, mutta riski saada uusi Helicobacterinfektio ei onnistuneen hoidon jälkeen ole kovin suuri (noin l% vuotta kohti).