the GASTROLAB Home Page

Our Webcam showing the Water Tower of Vasa, Finland

Historialliset tekstit:
Ähky, Suolenkierre, Volvulus, Suolitukkio, Ileus, Misere

GASTROLAB´in kotisivu

"Kodin Lääketieteellinen Käsikirja" - johdatus sisällisten ja ulkonaisten tautien tuntemiseen ja yksinkertaisimpaan parannuskeinoon, ynnä lyhyt Terveys- ja Lääkeoppi - julkaistiin kahdeksantena painoksena Suomessa vuonna 1897. Kirjaa on alun perin kirjoittanut lääkintöneuvos A. Timol. Wistrand Ruotsin Uppsalassa, jossa ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1840. Kirjasta julkaistiin sekä Ruotsissa että Suomessa sitten monet painokset, joista 8. painoksen on toimittanut professori Fredrik Björnström, ja suomentanut Juhani Lehtinen. Nämä tekstit ovat tästä kirjasta muuttumattomina, kuvitus on tosin muista lähteistä.

Näillä nimillä esiintyy useita erilaisia suolitauteja, joiden yhteisenä merkkinä on särky ynnä kivistelevät pingotukset ja vihleet vastanpohjassa, ollen sen yhteydessä usein umpi, harvoin ripuli ja joskus, etenkin alussa, oksetus, mutta ei kuumetta. Särky ilmenee navan ympärillä, kun tauti on ohutsuolissa. Jos ähky tuntuu sivuilla tai muutteleiksen ylt´ympäri vatsaa, on sillä sijansa paksusuolessa. Se ei ole ainakaan alussa yhtenään hellittämätön taikka kiintynyt johonkin vissiin paikkaan, muta voipi tulla siksi taudin jatkuessa, samoin kuin kuumekin saattaa yhtyä siihen ja niin muuttaa taudin suolitulehdukseksi. Pääasiallinen ero tulehduksesta on siinä, ettei tuskat lisäänny vatsanpohjaa hiljaa, mutta kestävästi kädellä painaessa; mutta tulehduksen vallitessa lisääntyy vaiva painamisesta. Useinkin esiintyy ähky muiden tautien yhteydessä, mutta tavataan myöskin yksinään. Sen syyt ovat monellaiset. Se saa alkunsa ainaostaan vilustumisesta, ravintojärjestys virheistä, taudinheitteistä, kohjuista, munuais- taikka rakkokivistä, kuin myöksin myrkytyksistä.

Yleiset ohjeet ähkyn parantamisessa ovat seuraavat: Ensiksi katsotaan eikä ähky ole seurauksena kietoutuneesta kohjusta, josa tapauksessa tämä on ennen kaikkia takaisin paikalleen asetettava. Kun, kuten useimmiten tapahtuu, ähkyä seuraa umpi, on se kaikkia ennen parannettava käyttämällä riisiiniöljyä; mutta jos sisällisesti käytetty ulostusaine oksennetaan takaisin tai huomataan olevan ilman seurausta, koetettakoon saavuttaa tarkoitus lievästi ulostavilla peräruiskeilla, mihin käytetään pellavaöljyn sekaista kamilleteetä taikka ruokaöljyä ja hunajaa ruokalusikallinen kumpaakin. Jos sairas on nuori ja erittäin verevä, särky ankara ja kiinittävä uhaten siten tulehduksella, voidaan asettaa moniaita iilimatoja kovimmin kivistävään paikkaan. Sitäpaitsi käytetään vatsan pohjalla lämpimiä hauteita: öljyvaatteita, lämpimiä puurokääreitä tai kuumaa vettä härjän virtsarakoissa sekä haaleaa kylpyä, jossa sairas saapi istua 15 - 20 minuuttia. Jollei näillä mitään parannusta saavuteta, uudistetaan risiiniöljyn käyttämistä ja annetaan sitä ruokalusikallinen joka toinen tunti siksi kunnes vaikuttaa, taikka käytetään seuraavaa öljysosetta:

R. Sulphatis natrici
Ol. olivarum singulorum gram 50,
Mellis depurati " 25.

Mr.Dr.Sr. Kaksi ruokalusikallista joka toinen tunti kunnes vaikuttaa; tahi sennateetä, johon sekoitetaan ruokalusikallinen sitruunamehua. Vatsalle asetetaan sinappitaikinaa ja haaleata kylpyä käytetään uudelleen. Sillä välin ehditään kutsua lääkäri paikalle. Sitte kun ähky on lakannut, on tasaista ulostusta ylläpidettävä lievillä ulostusaineilla: frangulakeitteellä j.m.s. Parantumisen jäljestä täytyy kauvan noudattaa varovaa ravintojärjestystä, käyttää villaista sidettä vatsan ympärillä ja samoin kuin suolitulehduksen jäljestä käyttää vahvistavia rohtoja. Ähkyn parannustavassa on kuitenkin hyvän paljon noudatettavaa sen laatua. Erittäinkin ovat seuraavat lajit muistettavat:

Puhistusähky, Kouristusähky

jonka nimi johtuu sitä seuraavasta rajusta mahan puhkuisuudesta. Vatsanpohja tässä on puhistunut, vaiva muutteleva milloin rinnan alle, milloin selkään päin tai etemmäksi alas, ollen sen yhteydessä kova tuska ja levottomuus, joka ilman lähtiessä vatsasta silmänräpäyksessä helpottaa. Äkilliselle painamiselle on vatsanpohja tosin arka, mutta jos sitä hiljaa ja hellittämättä painaa, ei vaivat siitä lisäänny. Tauti tapaa heikkovatsaisia henkilöitä, useinkin luulotautisia ja kohtutautisia olennoita, ja herättää sen ilmaa muodostava ravinto, etenkin jos vähäinen vilustus on samalla sattunut tapahtumaan. Ylimalkaan on se harvon vaarallinen, joll´ei juuri niille, jotka kärsivät kohjuvikoja. Vatsanpohjaa hierotaan villavaatteella ja linimenteillä taikka käytetään kylmänkosteita kääreitä sekä käytetään edellä mainituita peräruiskeita lisäämällä niihin ruokalusikallinen tavallisia kohtutippoja (liquor fuliginis foetidus) sekä kylpyjä; sisälle annetaan silloin kupillinen kamomilleteetä, johon sekotetaan 30 - 40 majavanhaustetippaa (tinctura castorei), tahi otetaan 15 - 20 ähkytippaa (tinct. succini aromatica), taikka kotilääkkeenä yksi halkaistu valkosipuli. Koska tauti saapi helposti alkunsa jalkain kylmettymisestä, on henkilöiden, joita usein puhistusähky vaivaa, käytettävä lämpimiä jalkineita.

Sappiähky

jonka edellä käypi ruokahalun puute, kellantahmainen kieli, karvaat röyhkäykset ja kitkerä maku, ahdistava tunne sydänalla, taipumus oksentamiseen, j.m.s. Särky alkaa sydänalustassa, vetäiksen taaksepäin selkään ja käypi pian ankaraksi ja viiltäväksi, yhtyen siihen arkuus vatsanpohjassa, kova janu, tuska, pyörrytys, ankara päänkivistys etupuolella otsaa, keltainen virtsa ja useita muita sappimaisia symptoomeja. Toisinaan kohtaa sairasta selvä sappikuume. Tavallisesti on potilaalla samalla ankara, sapensekainen oksennus ja ripuli, tai esiintyvät nämä symptoomit pian taudin jatkuessa ja tekevät sen käänteen. Sappiähky saa alkunsa vilustumisesta sekä suuttumuksesta ja vihasta etenkin koleerisissa henkilöissä. Parantamisessa noudatetaan sitä, että nuorille, hyvin vereville henkilöille, symptoomien ollessa erittäin ankaroita, käytetään 5 - 6 iilimatoa maksan seuduilla. Muuten käytetään cremortartariheraa, tai jos oksennukset ovat kovat, kähäpulveria teelusikallinen silloin tällöin, ylempänä mainituita peräruiskeita, lämpimiä hauteita vatsalla, sekä nautitaan seosta, jossa on sitruunamehua tai etikkaa sekotettuna samaan määrään ruokaöljyä ruokalusikallinen tunnissa.

Ähkyyn, joka on johtunut sulamattomista keräymistä suolistoon tai vatsan ylellisestä täyttymisestä sopimattomalla ruoalla, ruokapakko-ähky, käytetään suolan ja öljyn sekaista peräruisketta. Jos sitä seuraa kuvotukset ja oksennukset, edistetään niitä juomalla haaleaa vettä tai voin suolavettä; jäljestäpäin annetaan ulostusaineeksi raparperia ja puhdistettua viinikiveä (cremortartari), tahi risiiniöljyä.

Eräs toinen laji ähkyä on se, jota sanotaan veriähkyksi, ja tulee ankarasta veren virtaamisesta vatsanpohjaan sekä voipi sentähden helposti muuttua tulehdukseksi. Se syntyy jalkain ja vatsanpohjan kylmettymisestä sekä varsinkin pysähdytetyistä verenvuodoista, kuten peräpukamista, kuukautisista ja jälkijuoksuista. Se on peräpukama ja kuukautis-ähkyn korkein aste. Vaivat ovat kovin ankarat ja herkenemättömät, lisääntyen ulkonaisella kosketuksella ja on niiden yhteydessä pöhöttynyt vatsanpohja; virtsa on punainen, sen lähtö useinkin vaivalloinen tai kokonaan pysähtynyt; valtimo on alussa täyteläinen, kiíhkeä ja kova, koko ruumis punainen ja kuuma. Taudin kohottua siihen määrään, että tulehdus on syntynyt, laskeutuu valtimo, jäsenet jäähtyvät ja kasvot kalpenevat. Tätä ähkyä parantaessa on kartettava kaikkia vahvasti kiihottavia ja kuumottavia aineita, rohtoja, viinejä, j.m.s. Sitävastoin vaadistaan tässä iilimatojen käyttämistä peräreiän ympärillä. Suonta ei saa iskeä ilman lääkärin määräystä. Vatsalla pidetään lämpimiä puuroja ja sen ohessa käytetään lieviä peräruiskeita, miksi sopii haalea hunajansekainen maito tai haalea öljynsekainen vesi. Jollei tätä seuraa ulostus annetan risiiniöljyä ruokalusikoittain taikka yllämainittua öljysosetta; sen ohessa käytetään sinapin sekaista jalkavettä, puoli- tai kokokylpyjä y.m. Juomaksi sopii haalea kamillatee, seljatee tai kauraliemi, johon sekoitetaan puhdistettua viinikiveä ruokalusikallinen suureen kupilliseen. Jos tauti on muuttunut suolitulehdukseksi, tulee parannusmenettely olemaan sama kuin mitä mainitusta taudista puhuttaessa on neuvottu.

Mitä tulee sellaisen ähkyn parannustapaan, joka johtuu muista taudeista, kuten kihdistä, leinistä, madoista, munuais- ja sappikivistä, viitataan sanottuihin tauteihin.

Suolenkierre, Misere, Ileus.

Kun ähky, olkoonpa se syntynyt mistä syystä tahansa, käypi kovin ankaraksi ja itsepintaiseksi ja yhtyy siihen alituiset oksennukset, joiden mukana lopuksi tulee todellisia ulostuksia, saapi tauti nimen Misere- T'ämä yhtä vaarallinen kuin iljettävä tauti on siinä, että suoliston toimintaa on kääntynyt tykkänään päinvastaiseksi, minkä tähden suolitiehyeen syrjähtyminen tai tukkeutuminen on synnyttänyt. Tauti alkaa useinkin itsepintaisella, useita päiviä kestävällä ummella, ja kun ei mitään voi erittyä alaspäin, alkaa ensinnä ilma hakea itselleen tietä ylöspäin, jolloin pahalta haisevat röyhköykset ilmaantuvat. Tähän yhtyy pian ähkykivistys, tuska, vatsanpohjan pingotus, nikotus ja inho sekä ensin vatsan sisällön, sittemmin todellisten ulostusten oksentaminen. Tuo tätä sauraava raadonkaltainen haju ja maku pysyy yhäti suussa ja ärsyttää uusiin oksentamisiin. Valtimo on alussa kova ja nopea, mutta käypi sittemmin pehmeäksi ja heikoksi kuten suolitulehduksessa, miksi tauti helposti muuttuu.

Tauti saapi alkunsa kovista ulostuksista johtuneesta itsepintaisesta umpitaudista, luuhedelmäin sydänten tai muiden kovain esineiden alasnielemisestä, jotka muodostavat tukkeen suolistoon, kuin myöskin suolten toistensa sisään tunekutumisesta tai kiertymisesta, suolenkierre, ja kietoutuneesta suolikohjusta. Se esiintyy enimmäkseen ijäkkäissä henkilöissä, joita vaivaa vatsanpohjan kovuus, ja on niissä osoittautunut vähemmän vaaralliseksi kuin nuorissa henkilöissä, jotka se helposti tappaa.

Miseren parantaminen vaatii pikaista lääkärin hoitoa, vaikkapa loppu kumminkin usein on onneton. Jos kohju on syynä tautiin, on se ennen kaikkia takaisin työnnettävä. Pääasiallisin mitä muuten on tehtävänä, on ulostuksen edistäminen. Sairas pannaan viipymättä haaleaan kylpyyn, josa hän saa istua paikallaan niin kauvan kuin voipi, 1/2 - 1 tuntiin, ja voidaan sitä uudistaa useita kertoja vuorokaudessa. Sen ohessa käytetään peräruiskeeksi valeriaanateetä. johon sekoitetaan 3 - 4 ruokalusikallista ruokaöljyä. Sisälliseksi ulostusaineeksi voipi koettaa antaa teekupillisen sitruunamehun sekaista väkevää sennateetä, tahi ruokalusikallinen risiiniöljyä tai öljysosetta joka tunti. Juomaksi käytetään liemekkäitä soppia, ohravettä hunajan kanssa, suutavettä j.m.s. Jos sairas ilmoittaa vissin paikan vatsanpohjalla viiltävän kivistyksen sijaksi, pannaan siihen 8 - 10 iilimatoa. Samaan paikkaan asetetaan sitte kylmiä kääreitä. Muuten on parannusmenettely suunnilleen samallinen kuin suolitulehduksessa. Franch ehdottaa, että niisä tapauksissa, jolloin ei peräruiskeita kouristuksen takia voida käyttää peräsuoleen, pistetään sinne pitkä, hoikka talikynttilä niin syvään kuin mahdollista. Niinikään on Belladonateetä sisältäviä peräruiskeita puollustettu ja näytäinneet hyödyllisiltä; mutta ne voivat olla vaarallisiakin, ja sentähden ei niitä saa määrätä muut kuin lääkärit.

Lopuksi löytyy eräs omituinen ähkyn laji,

Lyijyähky, malaariaähky

joka syntyy sellaisten ravintoaineiden nauttimisesta, jotka sisältävät lyijyä tai on säilytetty lyijyisissä asioissa tahi huonosti silatuissa kiviastioissa. Varsinkin ovat sellaiset henkilöt alttiina taudille, jotka käsittelevät usein lyijyä tai sen yhdistyksiä, kuten lyijysokeria, lyijymutaa (blyhvitt), lyijyetikkaa, mönjää y.m. ja hengittävät usein lyijykaasuja. Sentähden tavataankin sitä enimmäkseen niissä, jotka työskentelevät lyijyvuorissa ja hytyissä ja joiden täytyy olla pitkä aikoja altisna lyijyn tomulle, kuten maalareissa, tinanvalajissa, kirjanpainajissa, kirjasinvalajissa, posliinityöntekijöissä, kakluunintekijöissä, y.m. Sairaalla on itsepintainen umpitauti, joka vaivoin mitään keinoa tottele. Se mitä tyhjennetään on pientä pahkuraa, lampaan ulostuksen kaltaista. Vähitellen yllättävät ahdistavat ja viiltelevät ähkyvaivat varsinkin navan ympärillä, joka vetäytyy selkää kohden. Kipu ei lisäänny vatsaa painaessa. Selkärankaan esiytyy ankara särky, niin ett´ei sairas voi seistä eikä istua suorana, vaan täytyy alituiseen pysyttäidä koukussa. Virtsan erittyminen on hidas, jano kiihkeä, suu ja kieli kuiva, ikeneiden parras sinervän värinen, valtimo kova, tykytys heikko ja vitkallinen. Ennemmin tai myöhemmin ilmestyy puutumus tai kouristava särky käsivarsiin ja sääriin, alussa nykäyksillä tai vavahduksilla, mutta pitemmän ajan kestettyä menettävät nämä osat tunnon ja lopuksi tapaa niitä täydellinen rampeus ja liikkumattomuus. Näkö ja kuulo vähentyvät tai sammuvat kokonaan, ja vähitellen muodostuu hivutustauti ja sitä seuraava hivutuskuume. - Onnellista päättymistä voidaan odottaa, jos kieli tulee kosteammaksi, vaivat vähentyvät ja ulostukset muuttuvat luonnollisiksi. Kuitenkin on tauti hyvin taipuisa uudistumaan. Henkilöiden, jotka toimensa takia joka päivä käsittelevät lyijynpitoisia aineita ei pidä sitä tehdessä niellä sylkeä, ei mennä koskaan syömätönnä työhön eikä myöskään syödä atrioitaan työhuoneessa. Ennenkuin mitään ravintoa nautitaan, ovat kädet pestävät ja suu huolellisesti huuhdottava. Muutamissa paikoin käytetään varjeluslääkkeenä rikinpitoista vettä. Jos sairas äskettäin on nauttinut lyijynpitoisia aineita niin että niitä voidaan otaksua olevan jäljellä vatsassa (akuuttinen lyijymyrkytys), annettakoon hänelle oksetusainetta, mitä pikemmin sitä parempi. Jos taas lyijyähky jo on muodostunut, koettakoon ulostavilla ja lauhduttavilla rohdoilla poistaa ruota itsepintaista umpitautia. Käytettäköön ensinnä ruokalusikoittain risiiniöljyä tahi öljysosetta, taikka teekupillinen sennateetä, johon on sulatettu puoli ruokalusikallinen Englanninsuolaa, usein toistetuiksi peräruiskeiksi öljyä ja maitoa, juomaksi runsaasti pellavansiementeetä. Vatsalle hierotaan seuraavaa linimenttiä:

R. Olei camphorati gram 24.
Pulv. Opii " 1.

Mr. Sr. Tätä hierotaan vatsalle teelusikallinen 3 á 4 kertaa päivässä.

Sen ohessa käytetään useita kertoja uudistettuja lämpimiä kylpyjä.

Myöskin käytetään seuraavia pulvereita:

R. Sulph. aluminico-kalic pulver. centigr 40.
Pulv. gummosi gram 1.

M.f.pulv. Dr. tal. dos N:r VIII, Sr. Nautitaan veden seassa yksi pulveri 4 kertaa päivässä.

Ähkykohtauksen jäljestä on hyödyllistä käyttää rikkikylpyä (katso Kylpyjä). Niinikään on vatsa jonkun aikaa jälkeenpäin pidettävä pehmeänä ulostusaineilla, kuten puhdistetulla viinikivellä (cremortartari), frangulakeitteellä h.m.s. Ravinnon tulee sisältää helposti sulavia aineita. Jäljellä olevia rampeuden merkkejä vastaan annetaan, kuitenkin ainoastaan puollustuksella, seuraavia pulvereita:

R. Pulv. semin. Nucis vomic. centigr. 12.
Sacchar. alb. gram. 1

M.f.Pulv. Dr. tal. dos. N:r X Sr. Yksi pulveri 3 kertaa päivässä.

ISP Providers