the GASTROLAB Home Page

Our Webcam showing the Water Tower of Vasa, Finland

Historialliset tekstit:
Kotimainen kolera

GASTROLAB´in kotisivu

"Kodin Lääketieteellinen Käsikirja" - johdatus sisällisten ja ulkonaisten tautien tuntemiseen ja yksinkertaisimpaan parannuskeinoon, ynnä lyhyt Terveys- ja Lääkeoppi - julkaistiin kahdeksantena painoksena Suomessa vuonna 1897. Kirjaa on alun perin kirjoittanut lääkintöneuvos A. Timol. Wistrand Ruotsin Uppsalassa, jossa ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1840. Kirjasta julkaistiin sekä Ruotsissa että Suomessa sitten monet painokset, joista 8. painoksen on toimittanut professori Fredrik Björnström, ja suomentanut Juhani Lehtinen. Nämä tekstit ovat tästä kirjasta muuttumattomina, kuvitus on tosin muista lähteistä.

Tämä on eräs akuuttinen vatsa- ja suolikatarri, jonka enteet ovat toisinaan niin koleran kaltaiset, että sen voipi eroittaa aasialaisesta kolerasta ainoastaan siitä, ett´ei jälkimmäinen ole sillä kertaa paikkakunnalla liikkeellä. Erittäinkin ilmautuu tämä muoto pienissä lapsissa, varsinkin jos niitä ruokitaan keinotekoisella ravinnolla (cholera infantum). Tauti tunnetaan tiheään tapahtuvista oksennuksista ja ripulista; edelliset ovat alussa sapenvärisiä, sittemmin riisiveden näköisiä. Sen ohessa vaivaa sairasta mitä ankarimmat ähkyn tuottamat tuskat, kova jano ja sydämentykytys; hänen kasvonsa ovat kalpeat ja lonttoiset. Raukeus tekee hänet pian melkein tuntemattomaksi, sitä pikemmin mitä tiheämmin ulostukset seuraavat toisiansa, ja voipi niitä tapahtua aina 100 kertaan moniaassa tunnissa. Valtimo on alussa nopea ja epätasainen, mutta muuttuu taudin kestäessä heikoksi eikä voida lopuksi tunteakaan. Samassa saapi sairas tuskallisen kouristuksen ja suonenvedon sääriin, reisiin ja käsivarsiin, ja jäsenet peittää kylmä hiki. Joll´ei helpotusta saada, kohtaa pian nikotus, pyörtymys, yleiset puistutukset , houre ja lopuksi kuolema.

Enimmäkseen on tauti kulkeella kesän lopulla ja syksyn alussa (Elo- ja Syyskuulla) varsinkin visseinä vuosina, jolloin kesä on ollut kuuma ja päivät ovat vielä lämpimät, mutta illat ja yöt kylmät. Todennäköisesti saapi tauti alkunsa jostain tarttuma-aineesta ynnä ravintojärjestysvirheistä ja on varsin tuskallinen sekä useinkin vaarallinen tauti. Myös on sen nimenä sappitauti y.m.

Kotimaisen koleran parannusmenettely. Tuntiessa ensimmäisiä vihelitä ja kurinaa vatsassa on hyödyllistä ottaa yksi tai kaksi teelusikallista kaksinkertaisia koinruohotippoja (tinctura absinthii composita) vähässä määrin vettä ja panna pippurivaate vatsalle. Sillä monta kertaa ehkäistään taudin puuska . Ripulin aljettua on sairaan heti käytävä makuulle ja on häntä pidettävä hyvin lämpimänä huovilla ja peitoilla. Ulostamisten väliajoilla juodaan runsaasti veteliä juomia: ohravettä, kauralientä, vettä, gummivettä ja oksentamisten lievittämiseksi käytetään kähäpulveria (pulvis magnesiae tartaricus) teelusikallinen erältään tai mahakuumeeseen määrättyä kähäpulveria, kíhistessä nautittuna, taikka jääpulveria. Joll´ei tässä ole kylliksi, käytetään joka toinen tunti lauhduttavia kauraliemi-, maito- tai veteliä tärkkelysperäruiskeita; vatsalle pannaan tärpättivaate, joka saapi olla paikallaan siksi kunnes iholla rupeaa näkymään punoitusta. Sen jälkeen hierotaan vatsaa haalealla kanverttiöljyllä, johon on sekoitettu villikaaliöljyä (bomörts-olja). Suonenvetoa lievennetään hieromalla kipeitä paikkoja lämpimällä, tärpätillä tai kanverttiviinalla kostutetulla villavaatteella. Sillä välin on lääkäri kutsuttava. Lämmin kylpy tapaa usein tuottaa helpotusta. Jos ulostukset kumminkin lisäytyvät, valtimo käypi heikommaksi, sairas tuntee itsensä raukeaksi ja kouristus tulee ankaraksi, annetaan täys´kasvuiselle 20 - 25 Thielemannin tippaa (mistura Thielemanni) joka tai joka toinen tunti, tai mainituita tippoja niihin sekoitettua eetterinsekaisia kanverttitippoja (aether spirituosus camphoratus); taikka annetaan 10 - 15 oopiumitippaa tai yksi oopiumipilleri joka kolmas tunti; tai käytetään peräruisketta, johon on lisätty 30 oopiumitippaa. Vaikuttavimmat keinot tässäkin koleran muodossa lienevät runsaat, parkkihappoliuoksesta valmistetut kuumat peräruiskeet. Jos tauti on helpottunut, on sairaan oltava useita päiviä hyvin varova, sillä muuten uudistuu kohtaus varsin helposti. Ensipäivinä ei saa nauttia mitään muuta kuin edellä mainituita liemiä tai korkeintaan mietoa lihanlientä tai yhden pehmeäksi keitetyn munan. Sen ohessa käytetään joku aika vatsaa vahvistavia aineita, karvasta teetä, kiinaliuosta, j.m.s.

ISP Providers