the  Home Page
Historialliset tekstit:
Akuuttinen mahakatarri, Gastricismus, mahakuume
"Kodin Lääketieteellinen Käsikirja" - johdatus sisällisten ja ulkonaisten tautien tuntemiseen ja yksinkertaisimpaan parannuskeinoon, ynnä lyhyt Terveys- ja Lääkeoppi - julkaistiin kahdeksantena painoksena Suomessa vuonna 1897. Kirjaa on alun perin kirjoittanut lääkintöneuvos A. Timol. Wistrand Ruotsin Uppsalassa, jossa ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1840. Kirjasta julkaistiin sekä Ruotsissa että Suomessa sitten monet painokset, joista 8. painoksen on toimittanut professori Fredrik Björnström, ja suomentanut Juhani Lehtinen. Nämä tekstit ovat tästä kirjasta muuttumattomina, kuvitus on tosin muista lähteistä.
Akuuttinen vatsakatarri syntyy ensi sijassa ylellisestä ruo´an ja juoman nauttimisesta, vatsan liiallisesta täyttämisestä vaikeasti sulavilla aineilla tai epäterveellisellä, pilautuneella ruoalla, epätäydellisesti pureksitun ja syljellä sekoittamattoman ruo´an pikaisesta nielemisestä, lii´an kuumasta tai lii´an kylmästä ruo´asta, taikka lii´an runsaasta kahvinjuonnista tai vilustumisesta. Toisekseen ilmestyy tauti muiden ankarain tautien, etenkin kuumeiden, keuhkotulehduksen j.m.s. yhteydessä. Helpommassa tapauksessa, nimeltä gastricismi, näyttäiksen se jumottavalla kivulla sydänalla, varsinkin siihen painaessa; mahalaukun pöhöttämisellä; vastenmielisyydellä ruokaa, erittäinkin liharuokaa kohtaan; inholla ja oksetuksella joka yrityksellä nauttia jotakin; sekä ahdistavalla kivistyksellä otsassa. Oksennus sisältää limaa, sulamattomia ravintoaineita, toisinaan sappeakin. Kaasuja sisältävät röyhtäykset ovat niinikään tavallisia. Tämän lisäksi tulee useinkin kuume, joka voipi käydä niin ankaraksi, että se on helpomman tyfoidikuumeen kaltaista ja on silloin sanottu mahakuumeeksi. Virtsa muuttuu useimmiten sameaksi, tummemmaksi ja sisältää runsaasti virtsahappoisia suoloja, jotka laskeutuvat pohjalle kellervänpunaisena sakona. Iho on tavallisesti hikinen ikä kuiva kuten tyyfoidikuumeessa. Kieli on kovin tahmainen, äitelän makuinen ja hengitys kehno. Usein kärsivät suoletkin, ilmautuen milloin umpea, milloin ripulia. Lapsilla on tauti varsin tavallinen ja on sen merkkinä lii´an runsaat oksennukset ja ripuli.
Parannusmenettelyn tehtävänä on tyhjentää mahalaukki oksetusaineilla tai vatsapumpulla, jos sisältää vielä sulamattomia ravintoaineita, ja karttaa ehdottomasti kaikkea ruokaa ensi vuorokausina. Janoon annetaan jäätä, jäävettä, kylmää seltterivettä ja kylmää mantelimaitoa. Sydänalle asetetaan sinappitaikinaa, sinappipaperia tai tärpättivaate, sittemmin märkänä lämmittäviä kääreitä (Neptuunon kääre). Vasta vähitellen ja mitä suurimmalla varovaisuudella saapi antaa ravintoaineita, mutta ainoastaan vetelässä muodossa, kuten teetä maidon kanssa, mietoja liemiä ja vellejä, pehmeäksi keitetyitä munia, raakaa lihaa, lihalientä (buljong) munan kanssa, vasikan rintarauhasia ja aivoja, osteria, keveitä kalalajeja, kyykysen ja kanan lihaa ja hedelmähilloja. Sitävastoin kokonaan kartetaan kahvia, olutta, viiniä, rasvaista lihaa, rasvaisia kastikkeita, raskaita, jauhoruokia, vihanneksia, perunia, salaattia ja kurkkuja. Vasta sitte kun kuume jo aikaa on lakannut ja ainoastaan vähitellen palataan takaisin tavalliseen ruokajärjestykseen. Juomaksi sopii parhaiten Karlsbadi-, Vichy-, Seltteri- tai Biliinivesi.
GASTROLAB
|
|
