the  Home Page
Historialliset tekstit:
Tyrät, Kohju, Hernia
"Kodin Lääketieteellinen Käsikirja" - johdatus sisällisten ja ulkonaisten tautien tuntemiseen ja yksinkertaisimpaan parannuskeinoon, ynnä lyhyt Terveys- ja Lääkeoppi - julkaistiin kahdeksantena painoksena Suomessa vuonna 1897. Kirjaa on alun perin kirjoittanut lääkintöneuvos A. Timol. Wistrand Ruotsin Uppsalassa, jossa ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1840. Kirjasta julkaistiin sekä Ruotsissa että Suomessa sitten monet painokset, joista 8. painoksen on toimittanut professori Fredrik Björnström, ja suomentanut Juhani Lehtinen. Nämä tekstit ovat tästä kirjasta muuttumattomina, kuvitus on tosin muista lähteistä.
Kohju on eräs turpoama, joka näyttäiksen, kun joku vatsanpohjan sisälmyksistä tunkeutuu nahan alle jonkun satunnaisista syistä syntyneen aukon kautta vatsan seinässä, tavallisesti navassa, nivuksissa tai reisitaipeessa. Tämä turpoama on väritön, tuntuu taikinamaiselta ja on useinkin senlaatuinen, että se visseissä ruumiin asennoissa, etenkin maatessa, katoaa, mutta ilmaantuu jälleen, kun sairas nousee ylös, ponnistaa itseänsä, yskii j.n.e. Siinä missä turpoama on tunkeutunut vatsan lävitse, tuntuu uesin juuri kuin kuoppa tai kehä vatsan peitteissä. Joll´ei tyrä pidätetä tunkeutumasta jollakin sopivalla sidoksella, paisuu se ajan mittaan. Toisinaan jo heti alussa, toisinaan myöskin sitte kun kohju on kestänyt kauvan aikaa, purkautuu vasta mainitun aukon kautta niin suuri osa suolia ulos, ett´ei niitä enää voida työntää sisään vaikkapa sairas makuullekin asettuu. Turpoamia tulee kuumaksi ja araksi, tulehtuu ja rupeaa särkemään; sairasta kohtaa ankarat ähkyvaivat ynnä vatsan vihleet, umpitauti, oksennukset, usein miserer- niminen suolenkierre ja suolitulehdus. Silloin sanotaan tapausta tyrän kureutumaksi tai kietoutumaksi. Joll´ei lääkärin apua pian hankita, kohtaa suolia kuolemanvihat (kylmänvihat) ja sairas kuolee taikka onnellisimmassa tapauksessa aukenee turpoama ja ulostukset tyhjennetään haavan kautta, joka silloin muuttuu suolifisteliksi.
Kohdun syynä ovat tavallisesti, hyppäämisestä, putoamisesta, raskaiden painojen nostamisesta, sysäyksistä, pitkällisestä yskästä, pakotuksesta (synnyttäessä) y.m.s. johtuvat ponnistukset. Joskus tulee se vitkaan ja huomaamatta, etenkin raskaampia töitä tehdessä sekä ratsastajissa.
Napakohju tavataan enimmäkseen lapsissa, raskaana olevissa naisissa ja niissä, joilla on ollut vatsavesitauti.
Miehen iso vasemmanpuoleinen nivuskohju, joka jo kehittynyt pussikohjuksi asti.
Nivuskohju Näyttäiksen värittömänä kuhmuna nivuksissa, mikä yllämainitulla tavalla katoaa maatessa, ja ponnistaessa palautuu. Tämä kuhmu on tavallisesti puolen tai koko munan kokoinen ja voipi, jos se heitetään huolettomuuteen, laskeutua alas aina kivespussiin saakka. Silloin sanotaan tauti pussikohjuksi, joka vielä voi suureta, niin että se riippuu melkein polviin saakka.
Naisen jättimäinen oikeanpuoleinen nivuskohju, joka ulottuu oikeaan polveen asti.
Kohjun parannusmenettely. Jos kohju on äsken syntynyt, on riennettävä, varovasti painamalla turpoamaa, työntämään sen sisään takaisin ennenkuin se ehtii kietoutua. Jos se taas jon on tapahtunut, täytyy heti kutsua lääkäri. Yrittäessä työntää tyrää takaisin asetetaan sairas seljälleen, istuin kukkula vähän olkapäätä ylemmäksi ja polvet hieman koukkuun. Tyrään tartutaan nyt hiljaa sormin kiinni, painellaan ja vanutellaan varovasti, koettaen sill´aikaa vuorottaisilla liikkeillä ulkoa sisään- ja sivullepäin työntää se sisälle. Joll´ei yritys onnistu, pannaan jäärakko kohjupaiseelle ja käytetään saipuavettä ja ölyä peräruiskeeksi. Joll´ei tyrä sittekään mene takaisin, pannaan sairas lämpimään kylpyyn, jossa hän saa istua 1/2 tuntia, joll´aikaa tyrän sisään tunkemista yhtä myötä jatketaan, joll´ei tarkoitusta kuitenkaan tällä tavoin saavutettaisi, täytyy lääkärin panna toimeen leikkauksen pelastaakseen sairaan hengen.
Moderni tyrävyö, saksalaismallinen.
Tyräin takaisin putoamisen estämiseksi on käytettävä tyrävöitä, joita saadaan kalusepiltä ja käsittää pienen tyynyn, joka sopii siihen aukkoon, jonka kautta tyräin on tapana tulla esiin, mikä tyyny jouseen kiinnitettynä pidetään paikallaan vyötäisten ympäri käyvällä hihnalla. Sellainen tyrävyö on kumminkin valittava täysin sopiva, niin että pysyttää tyrät hyvin sisällä, mutt´ei kuitenkaan liiaksi puserra tai ahdista, sillä muuten on siitä enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Jos etenkin nuoret henkilöt käyttäisivat kokonaisia vuosia yötä päivää sellaista sidosta, niin ett´eivät tyrät saa koskaan uudelleen pudota ulos, paranee tauti toisinaan ajan mittaan. Vanhat ja suuret tyrät, joita ei saada täydellisesti sisään työnnetyksi, eivät sitävastoin siedä tyrävöitä eikä voida ilman leikkausta täydelleen parantaa. Kovin suuret tyrät, joita ei voida pitää tyrävyöllä sisällä, vaativat pussinkannattimen käyttämistä.
GASTROLAB
|
|
