the  Home Page
Historialliset tekstit:
Rakkulamatoja (Echinococcus) maksassa
"Kodin Lääketieteellinen Käsikirja" - johdatus sisällisten ja ulkonaisten tautien tuntemiseen ja yksinkertaisimpaan parannuskeinoon, ynnä lyhyt Terveys- ja Lääkeoppi - julkaistiin kahdeksantena painoksena Suomessa vuonna 1897. Kirjaa on alun perin kirjoittanut lääkintöneuvos A. Timol. Wistrand Ruotsin Uppsalassa, jossa ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1840. Kirjasta julkaistiin sekä Ruotsissa että Suomessa sitten monet painokset, joista 8. painoksen on toimittanut professori Fredrik Björnström, ja suomentanut Juhani Lehtinen. Nämä tekstit ovat tästä kirjasta muuttumattomina, kuvitus on tosin muista lähteistä.
Maksassa olevain loiseläinten joukossa tavataan uesimmin eräänlaisia rakkulamatoja, hydatit, joka on erään koirain suolistossa elävän lapamadon, Taenia Echinacoccuksen esiastetila. Ne jotka elävät sydämellisessä yhteydessä koiran kanssa, ovat sentähden enimmän vaarassa saada itseensä tämän vaikean taudin siemeniä. Tästä syystä ovat Islantilaiset kovassa pulassa taudin kanssa. Sentähden ei koiria ole koskaan hyväiltävä eikä annettava niiden nuoleskella kasvojaan ja käsiänsä eikä myöskään annettava maata sängyssään.
Niin kauvan kuin hydatidirakkulat ovat pieniä ja maksan sisään peittyneitä, antavat ne harvoin mitään merkkejä taudista. Ne kasvavat vähitellen ja kehittyvät aina nyrkin kokoiseksikin. Silloin tapahtuu usein, että rakkula, joka sidekudoskapselin ympäröimänä sisältää kirkasta kelmua, ollen sen sisäpuolella tiheässä pieniä nystyröitä, jotka ovat yhtä monta tulevan lapamadon leuvoilla varustettuja päätä (scolices), riippuu alas pitkin maksaa ja tuntuu oikeanpuolisen kylkiluupartaan alapuolella pyöreänä, elastisena, kautsupullon kaltaisena kuhmuna. Jos asettaa korvansa liki ja napahuttaa kuhmua, niin kuuluu omituinen värinä, joka on sanottu hydatidielämöimiseksi.
Rakkula voipi revetä ja tyhjentyä vatsaonteloon, josta pian seuraa tappava vatsatulehdus, taikka kulkea läpi suolen tai mahalaukun, jolloin selvästi huomattavia rakkulan kappaleita sekä madon päitä (scolices) tai pikku rakkuloita, joita usein muodostuu suuret joukot suuren sisälle, lähtee ulostusten mukana, minkä kautta taudin laatu selvimmin ilmenee. Niinikään saattaa itse rakkulakin tulehtua, tulla märille ja tyhjentyä vatsaseinämän lävitse, takkia voipi sen opereerata.
|
|
