the GASTROLAB Home Page

Webcam joka näyttää Vaasan Vesitornia ympäristöineen

Historialliset tekstit:
Taudin selvityksen kaava.

"Kodin Lääketieteellinen Käsikirja" - johdatus sisällisten ja ulkonaisten tautien tuntemiseen ja yksinkertaisimpaan parannuskeinoon, ynnä lyhyt Terveys- ja Lääkeoppi - julkaistiin kahdeksantena painoksena Suomessa vuonna 1897. Kirjaa on alun perin kirjoittanut lääkintöneuvos A. Timol. Wistrand Ruotsin Uppsalassa, jossa ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1840. Kirjasta julkaistiin sekä Ruotsissa että Suomessa sitten monet painokset, joista 8. painoksen on toimittanut professori Fredrik Björnström, ja suomentanut Juhani Lehtinen. Nämä tekstit ovat tästä kirjasta muuttumattomina, kuvitus on tosin muista lähteistä.

Kun lääkärin neuvoa kysytään ilman ett´ei lääkäri saa nähdä sairasta, on aina annettava mieluimmin kirjallinen taudinselvitys, sisältäen seuraavista kohdista senverran kuin kuhunkin taudinkohtaukseen voidaan sovittaa ja täydellisen selvän saaminen vaatii, koska lääkäri ehkä muuten ei voi antaa mitään neuvoa. Seuraavista seikoista on mahdollisimman mukaan tehtävä selkoa.

1. Sairaan Nimi, Sukupuoli, Ikä ja Toimi; Ruumiin rakenne ja Luonne: lihava vai laihako, vaaleanko- vai tummanverinen, tanakka vai heikkoko, onko verevä, ärtyisä; Synnynnäistä taipumusta tautiin.

2. Terveydentila lapsuudessa; kärsittyjä lastentauteja, kuumeita, rohtumia, sirkumia j.n.e. ja kuinka näitä on parannettu. Josko hän yleensä on ollut kivulloinen ja millä tavoin.

Naisilla: ovatko kuukautisjaksot (kuutautiset) säännölliset, milloin tapahtunut ensikerran, myöhään vai varhainko, koska milloinka viimeksi; onko milloinkaan tai useita kertoja synnyttänyt lasta tahi keskoisia; onko hän raskaana tai imettävänä ja kauvanko ollut siinä tilassa.

3. Kuinka nykyinen tauti on alkanut ja jatkunut. Onko se alkanut äkkiä vaiko vähitellen useampia päiviä kestäneen kituliaisuuden perästä. Päivä jolloin sairas ensin alkoi tuntemaan pahoinvointia, josko ja milloin hän on joutunut vuoteeseen, onko tauti alkanut vilunväreillä, kivistyksellä ja arkuudella koko ruumiissa tahi erityisissä ruumiinosissa, onko huonontuminen näyttäytynyt vissillä ajalla vuorokaudesta tahi joka toinen tai kolmas päivä. - Onko nykyään tahi onko äskettäin ollut muita samalla tavoin sairaita henkilöitä asunnossa tai naapuristossa.

4. Mitä apukeinoja on käytetty: Suonen avausta; veren paljous ja näkö, onko siihen sen jäähdyttyä ilmautunut vaaleankeltainen limapeite? Onko käytetty Oksetusaineita, Ulostusaineita, milloin ja millä seurauksella. Käytetyt lääkemääräykset (riseptit) ovat mukaan liitettävät.

5. Taudin nykyinen suhde: Missä sairas tuntee enimmin kipua? Yleistä pahoinvointiako; kuumetta, mihin aikaan päivästä se kohtaa, lisäytyy ja vähentyy, onko yhdeydessä tuntuvaa väristystä, kuumuutta ja janoa. Ovatko voimat äkkiä vähentyneet vaiko jokseenkiin säilyneet.

6. Ihon laatu: lienteäkö vai karhea, kohtalaisen lämminkö vai tulikuuma, kosteako vai kuiva; hiestys, yleinenkö vai ainoastaan jossakin ruumiin osassa esiytyvä, kylmä, lämmin, limainen; rohtumaa, haavoja tahi näppylöitä suussa, nenässä tai muualla; kohonneita, kosketukselle nyhermäisiä vaiko tasaisia pilkkuja koko ruumiissa tai visseissä ruumiinosissa; punotusta, joka sormella painamalla katoaa; syhelmää; ajettumaa: pehmyyttä, kovaa, valkoista, punaista, arastavaa, näkyykö sormen jäljet siihen painamalla, verenvuotoa; väri: punaista, vaalakkaa, keltaista, tuhkanharmaata.

7. Särkyä, arkuutta, jota painaminen lisää taikka lievittää, tahi muuttelevaa, tahi ajettunut, punoittava, tavatonta kovuutta jossakin määrätyssä paikassa ulko- tai sisäpuolella.

8. Sairaan asento: istuvako, makaava seljällään, jommalla kummalla kyljellä, onko aseman muuttaminen vaikeata.

9. Valtimon voima ja nopeus, laskettuna kellon mukaan, montako tykähdystä se tekee minuutissa, ovatko tasaiset vai epätasaiset; sydämentykytys.

10. Mieliala: epävakainen, äreä, herkkä; tuittupäinen; Ilmautuuko hätää, levottomuutta, iloa, itkua, naurua, mietiskelyä (mistä asiasta).

11. Unen suhde: levollinen, hyvä, niukka, levoton, unennäköjen keskeyttelemä; unettomuutta, alituista hortoilua, nukutustauti; painajainen.

12. Vastentahtoisia liikkeitä: nytkäyksiä, väristyksiä, puistutuksia, kaatuvaatautia. Hervottomuutta.

13. Päänkivistystä sisä- tai ulkopuolisissa osissa: onko se tohisevaa, viiltelevää, puristavaa, yleistä tahi rajoitettua pienelle alalle; herkenemätöntä, ajoittaista (visseillä ajoilla). Pyörrytystä, hourausta, rajua vaiko hiljaista. Raivoaako sairas ja tahtoo ulos, vai makaako hiljaa, tylsänä välinpitämättömänä, poimiiko peitettä ja hapuileeko tyhjää; onko tunnotonna.

14. Kasvojen ulkonäkö: terve, kivulijas, kalpea, keltainen, punottava, pöhöttynyt.

15. Silmät: punaiset, kuivat, kirvelevät, särkevät, valonarat, vuotavat. Katse: hurja, vimmainen, raukea, levollinen. Viallinen näkö: pilkkuja, uisvaa, täpliä.

16. Korvat: huminaa, sointia, vuotoa, kuivuutta tahi puutuuko korvavaha toisesta tai molemmista korvista; onko vikaa kuulossa.

17. Nenä: onko näljä lisääntynyt, vähentynyt tai muuttunut, onko se vetelää, paksua, märkämäistä, veristä, pahalta haisevaa; onko kuiva, tukossa, aivastuksia, nuhaa, verenvuotoa, ajettumaa, sirkumia; omituisuuksia tahi vikaa hajussa.

18. Suu: huulet, kuivatko, limaiset, halkeilleet, rakkulaiset; paksu ylähuuli. Hampaat: särkeekö, syöpyneet. Ikeneet: ovatko ajettuneet, sienettävät, haavaiset, veristävät. Kieli: (kokonaan tahi reunustoilta) luonnollinen, punottava, valkoinen, keltainen, mustan ruskea, sielä, täplikäs, nukkainen, kuiva, halkeillut, kostea, limakas, pöhöttynyt, lisäytynyt sylki, pahalta haiseva, vähentynyt.

19. Puhe: tavallinen, raukea, epävakainen; käheä; puhumaton.

20. Nielu: onko vaikea niellä; nielun ulkonäkö, punottava, ajettunut, haavainen; pitkä kitakieleke; poistuneet nielurisat.

21. Maku: paha, mätäinen, karvas, mauttomuus; Ruokahalu: liiallinen, huono, kokonaan puuttuva; onko se kiihekin aamusilla tahi vissillä ajalla päivästä; jonkin erikoisen ruokalajin halu.

22. Jano: enentynyt, vai vähentynytkö, erityisten juotavain halu: maikeiden vai hapantenko?

23. Kaula: tuntuvia kuhmuja leuvan ja korvain alla, ajetusta särkyä, jäykkyyttä, niskan väännettä taaksepäin.

24. Hengitys: lyhytkö vai vitkallinen (montako sisäänpäin hengähdystä minuutissa), epätasainen, kevyt, esteetön vai raskasko ja läähättävä; kuorsaava, vinkuva, koriseva; kiristävä, pistoksia tahi ahdistusta joko ulko- tai sisäpuolella rinnassa (kummalla puolen) varsinkin syvempään hengittäessä. Hengenahdistusta liikahdellessa; haukottelua.

25. Yskää: kuivaa ja köhisevää; hakaroivaa, tempovaa; lähteekö helpolla vaiko vaivaloisella yskimisellä yksöksiä (valkovaahtoista, punaruskeaa, sitkeää, keltaista), useinko ja kuutottain sattuvaa, vaikeinta aamusella vai yölläkö; onko sen yhteydessä verensylkyä, oksentamista tahi lisäytyviä tuskia, onko vaikeata maata jommalla kummalla kyljellä.

26. Röyhkäyksiä: ja ryökäyksiä, joissa tuntuu ruoan maku vai ilmanko; härskiytyneita, happamia, mätämäisiä; ainoastaan ilmaa; kokoontuuko runsaasti kuumaa vettä suuhun, varsinkin aamusilla (vesiahma).

27. Sydänalus: Arka ennen tai jälkeen syönnin, lisäytyykö vai laimeneeko painamalla; hiukaisua, särkyä tahi muuta vastenmielistä tunnetta.

28. Iljetystä ja Oksetusta syömättömällä vatsalla tahi heti jälkeen syönnin; pahoinvointia jonkin vissin ruokalajin takia; oksennusten ulkonäkö, onko siinä ruokaa, näljää, sappea, matoja.

29. Vatsa: pingotettu, kovako vai vajonnut; kivistystä, väänteitä, ähkyä, tuskia, vihlauksia, puhalluksia; tuskaa ja arkuutta, joka enentyy tai vähentyy tasaisesta painamisesta (missä kohden) vai sattuvatko ainoastaan kuunvaiheessa. Onko navan seudulla kuhmuja tahi ajoksia.

30. Nivukset: ajettumaa, särkyä (kuhmuja) tyrät: vanhastaanko vai äskettäin ilmestyneet; tyrävyö; rauhaisajettumaa, sierottuneet; vajonneet tahi pöhöttyneet munat.

31. Tarpeenteko: umpiko vai vatsuri vatsankivistyksen yhteydessä; montako kertaa vuorokaudessa; milloin viimeksi; ulostusten laatu: kovaa, pehmeää, sekaista, mukulaista, vetelää, näljäistä, verensekaista, vaaleanharmaata, viheriäistä, mustaa, erittäin pahalta haisevaa; sulamatonta ruokaa, matoja; ulostaako sairas allensa. Onko hemorroidnystyröitä, veren- tai kinanjuoksua, haavoja tahi nilkoutumaa, ulkoutunut peräsuoli.

32. Virtsan laatu ja väri: niukkako vai runsas verraten juoman paljouteen; kirkasta, sameaa heittäessä tai vasta sen jäähdyttyä; soraista , vedenväristä, vaaleankeltaista, punaruskeaa, veristä, niin että se värjää liinavaateen punaiseksi tai keltaiseksi; erittyykö sitä usein vai harvoinko, huokeasti vaiko vaivoin ja kirvellen; tasaisella vai katkonaisella suihkulla; paljonko vai vähä kerralla; vesiumpi; vastentahtoinen virtsanvuoto.

Kusetintorvi: punottava, kirvelevä, kinastava, haavainen.

Naisilla: onko juoksua, vetelää, sakeaa, pahalta haisevaa, syövyttävää, kohdun laskeumaa.

33. Selkä, Olkapäät, Lantiot, ja Kupeet: luonnottomia muodustumia, kyssikäs, koukistunut, vino, tuskallinen ja vaivalloinen liikunta, kylmyyden tunnetta vyötäisillä ja ristiluilla; painostusta, vihleitä, kivistystä.

34. Käsivarret ja sääret: särkyä, vihlomisia, suonenvetoa; puutumusta, hervostusta; haavoja, rohtumaa, pöhöä. Kylmätkö vai lämpimät kädet ja jalat; polttavaa kuumuutta kämmenissä ja jalkapohjissa; käsi- tai jalkahikeä, joka äkkiä on lakannut.

Jos sairas on lapsivuoteessa oleva nainen tai imettäjä, ilmoitetaan sen ohessa milloin lapsi on syntynyt, imettääkö hän, onko ja millaista on jälkivuoto, ovatko rinnat kovat, punoittavat, hellät, onko nisissä haavoja, j.n.e.

ISP Providers