the GASTROLAB Home Page

Kuhmo

Kuhmon raja on samalla maakunnan - ja pitkältä matkalta myös valtakunnan - raja

Kuhmon kaupunki

Kuhmo on nykyään kaupunki, joka sijaitsee Kainuussa. Sen raja on 120 km matkalta samalla valtakunnan raja. Rajan toisella puolella alkaa Venäjä ja jos haluaa, niin tätä rajaa voi ylittääkin Vartiuksen rajanylityspaikan kautta. Sitä kautta pääsee vaikka Kostamukseen tai pitemmälle aina Vienanmerelle saakka. Kaupunki on laaja, pinta-ala on noin 5500 neliökilometria ja väestö on noin 12.000.

Vartiuksen rajanylityspaikka on samalla EU:n ulkoraja

Väestö on ollut hiukan vähenemään päin. Vielä 50-luvulla asukkaita oli noin 15.000. Kapungin keskusta sijaitsee Lammasjärven rannalla. Kapunki on laaja ja tarjoaa runsaasti virkistysmahdollisuuksia upeassa luonnossa, missä yllättäen saattaa myöskin nähdä luonnonvaraisina eläviä metsäpeuroja - sellaisia ei juuri muualla Suomessa tapaa! Lentuankoski soveltuu urheilukalastukseen ja Ulvinsalon luonnonpuisto vaellukseen. Kaupungin koosta puhuu sekin, että yleisiä teitä on lähes 1000 km.

Kuhmon kunnantalo kaupungin keskustassa

Kaupunki

Kuhmo on kaupunki. Kaupungiksi tulemisesta on monta juttua:

Miksi esimerkiksi kuhmolaisten autojen bensiininkulutus yhdessä yössä nousi pilviin? No, tietysti kaupunkiajossa ajokki aina kuluttaa enemmän!

Ja miksi kuhmolaisilla oli verta suun ympärillä heti Kuhmon kaupungiksitulon jälkeen? No, kun piti yhdessä yössä oppia syömään veitsellä ja haarukalla.

Nämä jutut ovat tietysti sotkamolaisten keksimiä, ainakin voi olettaa niin.

Kaupunkikuva

Talvisodan muistoja

Kuhmon keskustasta on vain muutama kymmenen kilometria rajalle. Talvisodan aikana käytiin talvella 1940 ankaria taisteluja, jossa Siilasvuon joukot saarsivat venäläisen 54. divisioonan sen pääsemättä koskaan Kuhmon keskustaan. Talvisodan muistomerkkejä löytyvät Kuhmossa mm Jyrkänkoskella, Luvelahdessa, Löytövaaralla, Kilpeläkankaalla ja Tyrävaaralla. Jyrkkäkoskella ja Saunajärvellä voi tutustua entisöityihin puolustuslinjoihin, tankkiesteisiin ja juoksuhautoihin.

Hotelli Kalevala

Majoitusta, ruokaa ja juomaa

Kuhmossa voi asua ylellisesti esim. yllä olevassa hotellissa tai hyvinkin tasokkaasti myös perhemajoituksessa ja leirintäalueella. Matka Sotkamoon, missä löytyy runsaasti majoitustilaa, on vain 60 km, eikä Kajaaniinkaan ole pitkä matka.

MItä ruokaan ja juomaan tulee, niin ainakaan nälkä tai jano ei Kuhmon keskustassa yllätä. Kuhmotar on hyvä ruokapaikka, Drink Bar Villikko hyvä juomapaikka, ja muita on: Villiruusu, Kahvila Juttua, Kotipizza, Kuhmon Kebab, Känsäkoura ja Tärsky Puni. Sirkan kioskista saa lihapiirakka lenkkimakkaralla, Pizz-Burgerissa pizzaa ja olutta ja Villipeurassa tapaa kuhmolaisia.

Kuhmo Chamber Music Festival

Kuhmon Kamarimusiikki

Jos kysyy, mitä tulee mieleen, kun mainitaan sana Kuhmo, niin varmaan vastaus on useimmiten juuri kamarimusiikki. Kuhmon kamarimusiikki-festivaali on maailmanlaajuisesti jo käsite. Vuonna 1999 juhlat viettävät 30-vuotispäiväänsä eli varsin pitkän ajan musiikkitaiturit ja ystävät ovat kokoontuneet Kuhmoon joka kesä.

Liput liehuvat festivaalin kunniaksi

Kamarimusiikkifestivaali EU:n itärajalla, joka vuosi vuoden jälkeen kerää kymmeniätuhansia kuulijoita - mistä se sai alkuunsa? 30 vuotta sitten Seppo Kimanen, joka edelleen on juhlien vetäjä, oli Pariisissa vaimonsa Yosiko Arain kanssa. Siellä suurkaupungin melskeessä hän totesi, että tällainen musiikki vaatisi oikeastaan suomalaisen metsämaiseman rauhan, ja niin hän sitten kirjoitti kirjeen silloiselle Kuhmon Musiikkiyhdistyksen johtajalle, Hilkka Purovedelle. Yksi kirje saattaa merkitä paljon - tästä kirjeesta lähti liikkeelle se mitä nykyään musiikkimaailmassa tunnetaan "Kuhmon henkenä". Kirjeen lähettämisen aikoihin Seppo Kimanen oli noin 20-vuotias, ja hänen lapsuudenaikaiset retket Kainuun luonnossa olivat elävinä mielessä.

Konsertti Kuhmotalon uudessa konserttisalissa

Jos et ole koskaan käynyt Kuhmossa ja Kamarimusiikkifestivaaleilla, niin ei voi muuta kun kadehtia. Nimittäin, Sinulla on edessäsi vielä elämää suurempi kokemus - vaikka ensi kesänä juhlien täyttäessä 30 vuotta.

Kuhmotalo

Kuhmotalo

Musiikkitapahtuman aikana konsertteja on monessa paikassa, mm Kontion koululla ja Kuhmon kirkossa. Parhaat puitteet musiikkoelämykselle antaa kuitenkin uusi komea kulttuuritalo, Kuhmotalo, ja sen konserttisali upeine akustiikkoineen.

Kuhmotalossa toimii myös musiikkiopisto, turvaamassa jälkikasvua, eli musiikkijuhlia voidaan varmaan järjestää vielä 20 ja 40 vuoden kuluttua!

Mitä lehdet?

Helsingin Sanomien musiikkikriitikko Hannu-Ilari Lampila kirjoittaa maanantaina 27.7.98:

"Yleisö on innostunutta ja sulkee anteliaasti suosioonsa kaikki muusikot. Suurimmat suosikit huumaannuttavat yleisön, mutta lämpimiä suosionosoituksia riittää kaikille.

Jonkun viileän ulkopuolisen tarkkailijan mielestä Kuhmon yleisö saattaa tosin innostua liikaa ja ylittää suosionosoituksissaan kohtuuden rajat.

Kuka määrää, mikä on kohtuuden mitta suosionosoituksissa? Ei kukaan muu kuin Kuhmon yleisö itse.

Kuhmon kamarimusiikki on tiivis, tiheätunnelmainen, ainutlaatuinen ja itsenäinen tapahtuma, joka luo omat norminsa ja kulttuurinsa. Sen viisi erilaista teemaa loistavine muusikoineen antavat myös jokaiselle mahdollisuuden tyydyttää omaa yksilöllistä makuaan."

Ja Financial Times kirjoitti tänä kesänä: "Kuhmo on täynnä miellyttäviä yllätyksiä. Viimeinen vihje: ihanteellinen festivaaliloma Suomessa yhdistää Savonlinnan ja Kuhmon, mutta varmista, että käyt niissä tässä järjestyksessä. Kuhmon jälkeen mikä tahansa on alastuloa."

Mansikanmyynti Kuhmon torilla

Mansikoita!

Kuhmon keskustassa on - kuten kaikissa kaupungeissa - tori, ja heinäkuun loppupuolella siellä myydään mansikkaa. Jos tätä kuvaa tarkkaan katsoo, saattaa erottaa tunnetun näyttelijättären Kirsti Wallasvaaran (joka äsken on niittänyt mainetta mm "Laulavat sadepisarat"-pääosassa) myymässä mansikoita. Kuhmolainen pääruoka on muuten ilmeisesti rönttöset, "mystinen rajaseudun herkku", joka itse asiassa on herkullinen puolukkasurvoksen ja rukiin imellytetyn seoksen täyttämä piirakka, jossa kuori on karjalanpiirakkatyyppinen ja muoto pyöreä.

Kuhmon kirkko

Kuhmon kirkko

Kirkko sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, Markkolanmäellä. Kirkon on alunperin piirtänyt pietarsaarelainen Jakob Rijf, vuonna 1807.

Kellotapuli

Kellotapuli

Kellotapuli on rakennettu myöhemmin kuin itse kirkko, se valmistui vuonna 1862, Carl Ludwig Engelin piirtämänä.

Talvisodan aikana Kuhmon kirkonkylää pommitettiin ja tammikuun 4:nä päivänä 1940 kirkko vahingoittui pommituksissa pahoin, jopa niin pahoin, että uuden kirkon rakentamista harkittiin. Päätettiin kuitenkin korjata vanha kirkko. Viimeinen korjaustyö saatiin valmiiksi jouluksi 1985 arkkitehti Matti Leiben johdolla.

Kuhmolainen

Kuhmolainen - paikallislehti

Tämä on Kuhmolaisen etusivu heinäkuun 24:nä päivänä 1998. Kuten etusivun pääotsikosta näkyy, niin kyseessä on varsin rauhallinen paikka. Se että ihminen hukkaa lompakonsa kirjastossa riittää etusivun pääotsikoksi! Kuhmolainen ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin, 12 kuukauden kestotilaus maksaa (1998) 280 mk. Ja jos heti haluaa tutustua tähän lehteen tarkemmin, niin tästä vaan painaa:
Kuhmolainen

Mihin ottaa yhteyttä?

Jos Kuhmo kiinnostaa, niin hyvä paikka aloittaa on Kuhmon Matkailutoimisto, osoitteella Kainuuntie 126, tai PL 15, 88901 Kuhmo. Puhelin on 561 382 tai 561 211.

Ylläolevat kuvat on otettu 26 heinäkuuta 1998. Kiitän Jari Määttää täydentävistä näkökohdista tämän kirjoituksen suhteen.

Lentiiran lomakylän päärakennus. Matkailu on etenevässä määrin Kuhmolaisten tärkeä elinkeino.

ISP Providers