
Takaisin pääsivulle
Tietoja Suomesta

Väestö
Meitä suomalaisia on nyt noin 5 miljoonaa, ja väestö kasvaa edelleen, joskin hitaasti. 19% ovat alle 15-vuotiaita ja 14% yli 65-vuotiaita ja viimeksi mainittujen osuus nousee lähivuosina voimakkaasti. Väestötiheys on noin 12 ihmistä neliökilometriä kohti. 64% asuu kaupungeissa, mutta on otettava huomioon että kuntien yhdistämisten vuoksi kaupunkeihin kuuluu laajojakin maaseutualueita. 94% väestöstä puhuu suomenkieltä, 6% ruotsinkieltä ja nämä kaksi kieltä ovat Suomen viralliset kielet. 89% suomalaisista kuuluu kirkkoon, useimmiten evankelislutherilaiseen kirkkoon.

Suomi sijaitsee Euroopan pohjoisosassa, naapureinna pohjoisessa Norja, idässä Venäjä, lännessä Ruotsi ja etelässä Viro.
Maantiede
Suomen pinta-ala on noin 360.000 km, josta noin 10% on järvi- ja merialuetta. Etelä- ja Keski-Suomi ovat maastoltaan tasaisia, Pohjois-Suomessa esiintyy vuoristoa. Suomea nimitetään usein tuhansien järvien maaksi - ja järviä on itse asiassa 190.000. Suomen ilmasto on kylmä, mutta Golfvirran ansiosta ei kuitenkaan niin kylmä kuin mitä voisi sijainnin puolesta olettaa. Kesät ovat useimmiten lämpimät ja kauniit!

Helsingin tuomiokirkko
Suomen pääkaupunki, Helsinki, on maan suurin kaupunki. Yhdessä Espoon (Suomen toiseksi suurin kaupunki) ja Vantaan kanssa Helsinki muodostaa miljoonan asukkaan suurkaupunkialueen. Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki.
Presidentti, hallitus ja eduskunta

Suomen presidentillä, Tarja Halosella, on oma kotisivu. Suomen entinen presidentti, Martti Ahtisaari eli "Mara" löytyy myös Internetistä.
Suomi on perustuslaillinen tasavalta. Presidentti valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan, ja olemme äsken saaneet uuden presidentin, Tarja Halonen, Suomen ensimmäinen naispresidentti. Nykyinen pääministerimme, Matti Vanhanen, on keskustalainen.
 Suomen presidentti - ja presidenttiehdokas - Tarja Halonen, vieraili Vaasassa 23.1. 2006
Suomella on monipuoluejärjestelmä, pääpuolueet ovat Sosiaalidemokraattinen puolue, Kansallinen kokoomus ja Keskustapuolue. Ruotsalainen Kansanpuolue saa noin 6% äänistä ja edustaa Suomen ruotsinkielistä väestöä. Suomen bruttokansantuotteesta 1.6 % käytetään maanpuolustukseen, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen (ja jossa myös naisilla on mahdollisuus - muttei pakko - osallistua). Rauhanajan armeijassa on noin 30.000 sotilasta, useimmat asevelvollisia.
Talous

Suomen talous on perustunut puun käyttöön, ja puuta löytyy metsistä riittävästi pitkälle tulevaisuuteen. Puusta tehdään - ja viedään - paperia, huonekaluja, rakennuksia ja monia muita tuotteita. Nykyisin Suomella on pitkälle kehittynyt metalliteollisuus, ja elektroniikan vienti on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Suuri osa maailman isoista dieselkoneista on tehty Vaasassa ja yli puolet maailman jäänmurtajista ovat suomalaista alkuperää. Maanviljelys on maan sijainnista huolimatta tärkeä elinkeino ja tärkeimmät tuotteet ovat vilja, sokerijuurikkaat ja peruna. Eläinkanta koostuu 1.2 miljoonasta lehmästä, 1.5 miljoonasta siasta ja lukuisasta määrästä turkiseläimiä. Suuri osa maailman ketunnahantuotannosta tapahtuu Suomessa. 8% maan pinta-alasta on viljelty, 65% on metsän peittämä.
 
Suomen vienti oli 1996 40 miljardin US dollarin arvoinen, kun tuonti oli 10 miljardia dollaria pienempi, eli kauppatase on positiivinen. Työvoimasta 22% toimii teollisuudessa, 15% kaupassa, 11% rahoitusmaailmassa, 7% maanviljelyksessä ja metsätaloudessa, 8% liikenteessä ja kuljetuksissa, 6% rakennustoiminnassa ja 31% muissa elinkeinoissa. 70% työikäisistä naisista ovat työssä kodin ulkopuolella. (Lähde: Statistic Finland)
Kalastus tuottaa vuosittain 150 miljoonaa kg kalaa. Suomessa on 4 ydinvoimalaa, kaksi Loviisassa ja 2 Olkiluodossa Porin lähellä. Sähkävoiman vuosittainen tuotanto on 70 miljardia kWh. Suomen talous on vakaa, työttömyys ainoana vakavana ongelmana.
Raha

Suomen rahayksikkö oli markka. Tammikuun alusta vuonna 2002 markkaa korvaa Euro, EU-alueen yhteinen valuutta. Jos haluat tietää enemmän euroista niin hyvä osoite on www.euro.fi
Suomen rahayksikkö oli markka koko maan itsenäisyyden ajan, ja sitä ennenkin. Tammikuun 1 päivästä lähtien vuonna 2002 Suomen valuutta on Euro, eli sama kuin yhdessätoista muussa EU-maassa. Suomalaiset ovat parhaillaan tottumassa tähän uuteen rahaan. Bruttokansantuote on noin 500 miljardia markkaa eli noin 100.000 markkaa asukasta kohti. Vuonna 1994 viennin arvo oli 150 miljardia, tuonti 120 miljardia eli Suomella on merkittävä kauppaylijäämä.
Suomen lippu
Liikenne ja kommunikaatiot
Suomi on mahdollisesti pitkien välimatkojen takia edelläkävijä sähköisen viestinnän alueella. Suomessa on 3 miljoonaa puhelinta, joista noin 1 miljoonaa "kännykkää", eli kyllä suomalaiset puhuvat keskenään päinvastaisista huhuista huolimatta. 2,5 miljoonaa televisoita ja 5 miljoonaa radiota tarjoavat viihdettä ja kulttuuria. Henkilöautoja löytyy 2 miljoonaa ja muita ajoneuvoja 300.000. Sisäinen lentoliikenne on vilkas ja tiheä ja sitä palvelee 24 isompaa lentokenttää.

24 liikennelentäkentää tarjoavat tiheän lentoliikenteen verkoston. Helsingin kansainvälisestä lentäkentästä pääsee mihin maapallon metropoliin tahansa ja kansainvälistä lentoliikennettä hoitaa myös Tampereen, Turun, Vaasan ja Maarianhaminan kentät. Joensuusta pääsee lentäen Petrosavodskiin Venäjän puolella.
Terveys ja sairaanhoito
Keskimääräinen elinikä on miehillä 74 vuotta ja naisilla 77.3 vuotta ja nämä luvut ovat noususuunnassa. Yksi sairaalapaikka löytyy 100 asukasta kohden ja yksi lääkäri 371 asukasta kohden. Suomessa on toteutettu, niin suuressa määrin kuin talous on antanyt myöten, pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä, joka takaa lähes ilmaisen hyväntasoisen sairaanhoidon kaikille asukkaille, työttömyysturvan ja turvaa sairauden varalta. Lapsilla on oikeus päivähoitoon. Jokainen 65 vuotta täyttänyt nauttii tyydyttävän elintason takaavaa eläkettä.
Koulutus
Kaikki suomalaiset käyvät koulua vähintään 16-vuotiaaksi asti ja puolet nuorista opiskelee ylioppilaaksi. Ammatti- ja korkeampi koulutus on hyvin järjestetty ja kaikissa isommissa kaupungeissa on mahdollisuus yliopistotasoiseen koulutukseen.
Kansainväliset järjestöt
Suomi on vuodesta 1995 Euroopan yhteisön täysivaltainen jäsen ja Suomi kuuluu kaikkiin tärkeisiin kansainvälisiin järjestöihin, kuten YK, IMF, FAO, Maailmanpankki, WHO ja OECD.
Ahvenanmaa
Ahvenamaa, joka sijaitsee Suomen mantereen ja Ruotsin välillä kauniissa saaristossa, on Suomen autonominen osa. Maarianhamina on tärkeä satamakaupunki ja Ahvenanmaan ainoa kaupunki.
Kulttuuri
 
Johan Ludvig Runeberg (1804 - 1877) on kirjoittanut Maamme-laulun, Suomen kansallishymni. Hänen tunnetuin teos lienee "Vänrikki Ståhlin tarinat". Johan Ludvig Runebergin patsas löytyy Helsingin Esplanadissa.
Väestön lukutaito on todennäköisesti maailman korkein ja lähentelee 100 %. Noin 4 miljoonaa suomalaista saa aamulehtensä postiluukusta joka aamu, ja noin 470 sanomalehteä painetaan joka päivä 1000 asukasta kohti. Sanomalehtipaperin kulutus on 42 kg henkilöä ja vuotta kohti, jota voidaan verrata maailman keskiarvooon, 6 kg. Ja suomalaiset lukevat muuta kuin sanomalehtiä. Lähes jokaisessa kodissa on hyvin varustettu kirjahylly.
 
Väinö Linna (vasemmalla) on Suomen tunnetuin kirjailija. Alvar Aalto (oikealla) on maailmankuulu arkkitehti.
Arkkitehti Alvar Aalto on ollut tärkeä suomalaisen arkkitehtuurin tyylin luoja. Helsingin Finlandia-talo on hänen piirtämä ja hän on myöskin luonut huonekaluja ja koristusesineitä - Aalto-kukkamalja lienee useimpien suomalaisten tuntema.

Jean Sibelius, tunnetuin suomalainen säveltäjä
Musiikkimaailman kuuluisin suomalainen on Jean Sibelius. Hänen "Finlandia" on ollut mm Biafran kansallishymninä ja soi taustamusiikkina Rennie Harlin elokuvassa "Die Hard II":ssa.
Historia
Suomalaisten kielisukuiset kansat ovat ilmeisesti lähtöisin Uralin vuoristoseuduista, joista ovat sitten vaeltaneet länteenpäin. Unkarilaiset ja virolaiset ovat lähimmät sukulaiskansat. Suomenruotsalaiset ovat Ruotsista tulleiden muuttajien jälkeläisiä. Suomi oli Ruotsin osa vuoteen 1809, jolloin Venäjä valtasi maan. Venäjän vallan aikana Suomi onnistui säilyttämään osittaisen autonomian. Vuonna 1812 Helsinki tuli pääkaupungiksi, ennen tätä Turku oli ollut pääkaupunkina. Venäjän vallankumouksen aikoihin Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun 6. päivänä 1917. Seuraavan vuoden kevättalvella käytiin lyhyt, mutta julma sisällissota.
 
Eduskuntatalo, etualalla näkyy presidentti JK Paasikiven patsas. Oikealla marsalkka CG Mannerheimin patsas.
Marraskuun 30. päivänä 1939 Venäjä hyökkäsi Suomeen julistamatta sotaa. Huonosti varusteltu pieni Suomen armeija tarjoisi marskalka CG Mannerheimin johtamana tehokasta vastarintaa valtavaa ylivoimaa vastaan häviten sodan, mutta oikeastaan voittaen eli säilyttäen Suomen itsenäisyyden. Suomi ajautui toiseen sotaan Venäjän kanssa II maailmansodan aikana Saksan rinnalla. Tämänkin sodan aikana Suomen armeijjaa johti marskalka CG Mannerheim.
 
Näiden sotien seurauksena Suomi joutui luovuttamaan noin 10% alueestaan Venäjälle eli silloiselle Neuvostoliitolle menettäen mm. Viipurin, Itä-Suomen tärkeimmän kaupungin. Vuodesta 1995 Suomi on Euroopan Yhteisön täysivaltainen jäsenmaa.
Vaasan vapaudenpatsas
Suomessa myönnettiin äänioikeus naisilla jo vuonna 1906 ja naiset ovat hyvin edustettuina yhteiskunnan johtavilla paikoilla. Eduskunnan entinen puhemies oli nainen, Riitta Uosukainen. Ja nyt meillä on siis maamme ensimmäinen naispresidentti, Tarja Halonen. Vuodesta 1988 naiset ovat Suomessa voineet hoitaa papin virkaa.
  Vasemmalla Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen, oikealla tasavallan presidentti Tarja Halonen

|