the Home Page Rannikko-Pohjanmaan kunnanvaakunat Sana heraldiikka tulee latinan sanasta heraldus. Heraldiikka on oppi vaakunoista, jota symbolisoivat sukuja, järjestöjä tai yhteiskuntia - ja vaikkapa myös yksityisiä henkilöitä. Rannikko-Pohjanmaan kaikilla kunnilla on omat vaakunansa, joissa monasti esiintyy jonkun tärkeän tekijän symbooli. Tämä tekijä voi liittyä kunnan talouteen, kulttuuriin tai historiaan. Kun kuntia on yhdistetty suurkunniksi, on tullut tarve luoda myös uusi kunnanvaakuna. Luoto Luoto (ruotsiksi Larsmo) on pieni saaristokunta Kokkolan ja Pietarsaaren välillä. Näitä kahta kaupunkia yhdistävä tie kulkee Luodon äpi ja on yksi seudun kauniimpia teitä. Kunnalla on lerintäalua ja suosittu kotiseutumuseo. Pedersören kunta Pedersören kunta (ruotsiksi Pedersöre) on pääosin ruotsinkielinen Pietarsaarta ympäröivä kunta, jonka kirkko on rakennettu jo noin vuonna 1250. Pietarsaari Pietarsaari (ruotsiksi Jakobstad) on vuonna 1652 perustettu teollisuuskaupunki, jolla on noin 20.000 asukasta, puolet suomen- ja puolet ruotsinkielisiä. Kaupungilla on pitkä merenkulkuun liittyvä menneisyys, ja laivanrakentamistaitoa on viime vuosina elvytetty rakentamalla Jacobstads Wapen-nimisen kaljaasin. Muita hienoja nähtävyyksiä ovat kaupunginmuseo, Runebergin tupa, Tupakkamuseo (Pietarsaari on ollut tärkeä tupakka-kaupunki Strengbergin tupakkatehtaan ansiosta), ja lasten vetonaulana on FantaSea-huvipuisto. Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy (ruotsiksi Nykarleby) on Suomen onnellisin kaupunki Helsingin Sanomien toissavuonna tehdyn tutimuksen mukaan. Idyllinen pikkukaupungi, jonka kaupunkikuvaa leikaa Pyhän Birgitan kirkko, rakennettu vuonna 1708. Zacharias Topeliuksen synnyinkoti, Kuddnäs, sijaitsee tässä kaupungissa, ja Jutaksessa on G.C. von Döbelnin muistomerkki. Kovjoessa voidaan koeajaa kapearaiteista rautatietä. Oravainen Oravainen, ruotsiksi Oravais, on pieni ruotsinkielinen kunta Uudenkaarlepyyn eteläpuolella, ehkä parhaiten tunnettu täällä käydystä vuoden 1808-09 sodan taistelusta. Vöyri Vöyri, ruotsiksi Vörå, on pieni ruotsinkielinen kunta Vaasan pohjoispuolella, väestöstä noin 15% ovat suomenkielisiä. Vöyrin keskustassa sijaitsevat tämän seudun yksi parhaimpia slalommäkiä, ja Norrvallan kuntoutuskeskuksessa kuntoutetaan Pohjanmaan sotaveteraaneja ja invalideja. Maksamaa Maksamaa, ruotsiksi Maxmo, on Rannikko-Pohjanmaan pienin kunta, väestömäärä on noin 1150 asukasta. Tottesundin kartano sijaitsee Maksamaalla, täällä Jean Sibelius meni naimisiin Aino Järnefeltin kanssa vuonna 1892. Maksamaa on muuten varsin kaunis saaristokunta. Mustasaari Mustasaari, ruotsiksi Korsholm, ympäröi Vaasan kaupunkia joka suunnasta. Entiseen Mustasaareen on yhdistetty useat pienet kunnat, Sulva, Koivulahti, Raippaluoto ja Björköby. Kunnan ehdottomasti hienoin nähtävyys on vuonna 1997 presidentti Martti Ahtisaaren toimesta käyttöön vihitty Raippaluodon silta. Vähäkyrö Vähäkyrö, ruotsiksi Lillkyrö, on suomenkielinen kunta, kuuluisa pläkkäritöistään. Kyrönjoki jakaa kunnan kahteen osaan. Laihia Laihia, ruotsiksi Laihela, on suomenkielinen kunta lähellä Vaasaa. Laihialaisset ovat kuuluisia nuukuudestaan, jossa toki paljon humoristisia piirteitä. Kirkonkylästä on noin 20 km Vaasaan, ja Vaasa lienee Laihian tärkeimpiä työnantajia. Vaasa Vaasa ei ole enää läänin pääkaupunki, mutta silti Rannikko-Pohjanmaan tärkein kaupunki. Kaupunki on saavuttanut vakaan ja voimallisen kehitysvaiheen - vientiteollisuus edistyy ja Vaasan kehitys koulu- ja yliopistokaupunkina on ollut nopea. Vaasassa on noin 60.000 asukasta, joista kolmasosa ruotsinkielisiä. Jurva Jurva on suomenkielinen kunta Laihian eteläpuolella, rajoittuen lisäksi Maalahteen ja Närpiöön. Asukasluku om 5200 ja kunta on kuuluisa siellä valmistettavista tyylihuonekaluista. Maalahti Maalahti, ruotsiksi Malax, on rannikkokunta, jossa asuu noin 8000 etupäässä ruotsinkielistä asukasta. Maalahteen on liitetty Bergö ja Petolahti, sekä osia Pirttikylästä. Merenkurkun venemusea on yksi Pohjoismaiden suurimmista kalastusveneiden ja -välineiden museoita. Korsnäs Korsnäs on ilmeisesti maailman ruotsinkielisin kunta, edes Ruotsissakaan ei löydy kuntia, jossa 98% asukkaista ovat ruotsinkielisiä. Korsnäsin asukkaat ovat yritteliäitä, tuskin missään on niin paljon yrityksiä asukasta kohden kuin täällä, ja sen seurauksena työttömyysaste on varsin vähäinen. Kirkko on nähtävyys, rakennettu vuonna 1931, ja kirkonkylässä on myös kotiseutumuseo. Bredskärin tuulienergiapuisto on uudenaikaisempi nähtävyys. Tälläkin - kuten muualla Rannikko-Pohjanmaalla, maa nousee merestä noin yhden sentimetrin vuodessa, eli maata tulee lisää. Närpiö Närpiö, ruotsiksi Närpes, on nykyään kaupunki, johon on liitetty myös Ylimarkku ja Pirttikylän eteläiset kylät. Närpiössä tuotetaan suuri osa maamme tomaateista - Rannikko-Pohjanmaan eteläosasta käytetäänkin nimi Tomaattirannikko. Kaskinen Kaskinen, ruotsiksi Kaskö, on pieni kaupunki Närpiön eteläpuolella. Pienuudesta huolimatta Kaskinen on tärkeä teollisuuskaupunkti, tärkein teollisuus on Metsä-Botnian sellutehdas. Kristiinankaupunki Kristiinankaupunkti, ruotsiksi Kristinestad, käsittää koko Rannikko-Pohjanmaan eteläosan, ja siihen on liitetty aikaisemmat kunnat Tiukka, Lapväärti ja Siipyy. Kaupungissa on useat mielenkiintoiset museot: Carlsron musea, Härkmerin museo, Kiilin kotiseutumuseo Siipyyssä ja Lebellin kauppiastalo. Ylin rivi: Öja, Kruunupyy, Teerijärvi, Pedersören kunta, Purmo, Ähtävä Toinen rivi: Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Jepua, Munsala, Mustasaari, Raippaluoto, Björköby Kolmas rivi: Koivulahti, Sulva, Maalahti, Petolahti, Bergö, Ylimarkku Alin rivi: Pirttikylä, Lappväärti, Siipyy, Tiukka, Kruunupyy, Isokyrö Vanhat kunnanvaakunat Monet niistä kunnista, joiden vaakuna on ylläolevassa kuvassa, eivät enää ole olemassa itsenäisinä kuntina. Yhdistämällä kuntia on luotu suurkuntia, joilla on paremmat mahdollisuudet selvitä nykyajan vaatimuksista. Saattaa kuitenkin olla mielenkiintoista tietää jotakin näistä vanhoista kunnista, ja seuraavassa lyhyt esittely ainakin muutamista, 50-luvun tietojen mukaan: Bergö: Pieni ruotsinkielinen saaristokunta, samannimisellä saarella. 33 neliökm, 700 asukasta, ja on sittemmin liitetty Maalahteen. Ähtävä: Ruotsinkielinen (nimi ruotsiksi Esse) kunta Pietarsaaren lähellä. 232 neliökm, 2317 asukasta. Jepua: Kaksikielinen kunta Uudenkaarlepyyn itäpuolella, ja on sittemmin liitetty tähän kaupunkiin. 151 neliökm, 1758 asukasta. Lapväärti:Kaksikielinen kunta Rannikko-Pohjanmaan eteläosassa. 380 neliökm, 4800 asukasta. Korkein kohta Pyhävuori, 130 metriä merenpinnan yläpuolella. Petolahti: Ruotsinkielinen kunta, nimi ruotsiksi Petalax. 120 neliökm, 1500 asukasta. Sittemmin liitetty Maalahteen. Pirttikylä:Ruotsinkielinen kunta, nimi ruotsiksi Pörtom. 220 neliökm, 2300 asukasta. Kunnan tärkein teollisuuslaitos oli meijeri. Pirttikylää on sittemmin jaettu, pohjoiset kylät on liitetty Maalahteen ja eteläiset kylät Närpiöön. Raippaluoto: Saaristokunta Vaasan edustalla, nimi ruotsiksi Replot. Nykyään yhdistetty mantereella 1045 metriä pitkällä sillalla. 141 neliökm, 800 asukasta. Kunta kuuluu nykyään Mustasaareen. Siipyy: Kaksikielinen kunta, Rannikko-Pohjanmaan eteläisin kunta aikoinaan, nimi ruotsiksi Sideby. 200 neliökm, 2400 asukasta. Kunnasta löytyi Vilhelm von Schwerinin patsas, ja Kiilin kotiseutumuseo on nykyään tärkein nähtävyys. Kunta kuuluu nykyään Kristiinankaupunkiin. Ja jos haluat tietää enemmän Siipyystä niin Sideby Centralinista löytyy. Sulva: Ruotsinkielinen kunta (nimi ruotsiksi Solf) Vaasan eteläpuolella, kuuluu nykyään Mustasaareen. 156 neliökm, 2870 asukasta. Sulvan kirkonkylässä sijaitsee Stundars, yksi Suomen tärkeimmistä turistinähtävyyksistä. Teerijärvi: Ruotsinkielinen kunta Rannikko-Pohjanmaan pohjoisosissa. 207 neliökm, 2800 asukasta. Öja: Ruotsinkielinen rannikkokunta Kokkolan länsipuolella, 50 neliökm, 600 asukasta, ja tunnetuin matkailukohde Tankarin majakka. Ylimarkku: Ruotsinkielinen kunta Närpiön ja Pirttikylän välillä. 190 neliökm, 2100 asukasta. Kunnassa oli aikoinaan kenkätehdas, ja Bio-Bio esitti vanhoja elokuvia perjantai-iltaisin. Kaikki nämä kunnanvaakunat ovat esillä Vaasan Keskussairaalan uudessa aulassa. Jan 11, 2007