Yleistä A-hepatiitista

A-hepatiitti on A-hepatiittiviruken aiheuttama akuutta maksatulehdus. Nykyään tunnetaan 6 virusryhmää, jotka voivat aiheuttaa hepatiitteja, A, B, C, D, E ja G, näiden joukossa on lisäksi olemassa alaryhmiä. Muista hepatiittiviruksista poiketen A-hepatiittivirus voi tartuttaa potilasta myös suun kautta saatuna (ns peroraalinen tartunta), eli A-hepatiittitartunta tulee useimmiten ruoan kautta.

Kuinka vaarallinen A-hepatiitti on?

Tauti voi joskus pitkittyä, mutta lähes kaikki potilaat toipuvat täydellisesti.

Mitä tiedetään itse A-hepatiittiviruksesta?

A-hepatiittivirus kuuluu Picornaviridae-virusperheeseen. Virus on pieni, läpimitaltaan noin 30 nm, ja pyöreä. On löytetty ainakin 7 eri viruksen muotoa, ns genotyyppejä, näistä 4 aiheuttaa ihmiselle tarttuvaa tautia.

Historiikki

Jo "vanhat kreikkalaiset" antiikin aikana huomasivat, että on olemassa infektiotauti, joka tekee ihmiset keltaisiksi. Toisen maailmansodan aikana akuutti hepatiitti oli sotilaiden keskuudessa merkittävä terveysongelma, ja voitiin erottaa kaksi eri muotoa: toinen "infektiöösi" muoto, missä itämisaika oli lyhyt, ja toinen "seerumhepatiitti", jossa itämisaika (eli aika tartunnasta kunnes potilas sairastui) oli pitkä. Vasta vuonna 1973 löydettiin A-hepatiittivirus elektronimikroskoopilla potilaiden ulosteesta. Pian tämän jälkeen kehitettiin serologisia testejä, eli verinäytteitä, joilla tätä tautia voitiin diagnostisoida. Opittiin myöskin viljelemään tätä virusta ihmiselimistön ulkopuolella, mikä oli edellytys rokotteen kehittämiselle.

Esiintyvyys

Ei. Suomessa jotkut hepatiitit lisääntyvät, erityisesti C-hepatiitti, sen sijaan A-hepatiitti tulee vähitellen harvinaisemmaksi. Sota-aikana tämä oli meilläkin tavallinen tauti, ja tämän vuosisadan alussa syntyneet ihmiset ovat lähes kaikki jossakin vaiheessa saaneet tämän tartunnan. Sen sijaan 60-luvulla syntyneistä vain noin yhdellä prosentilla on merkki tartunnasta vasta-aineiden muodossa. Nykyään noin joka toinen A-hepatiittitapaus on "tuontitavaraa", eli tartunta on saatu ulkomaanmatkan yhteydessä. Satakunta ihmistä sairastuvat A-hepatiittiin vuosittain Suomessa.

Esiintyykö tämä tauti eläimillä?

Apinat ovat ihmisten lähisukulaisia, ja ne voivat saada A-hepatiitin.

Tartuntatiet

A-hepatiittia sairastava potilas levittää virusta ulosteen mukana. Viruksen erittyminen alkaa 1 - 2 viikkoa ennen potilaan oireiden ilmaantumista, eli tällöin potilas voi olla tartuntavaarallinen, vaikka hän ei itse koe olevansa sairas. Jos uloste sitten likaa ruokatavaroita tai juomavettä - mikä on maassamme onneksi harvinaista, mutta pikemmin sääntö kuin poikkeus kehitysmaissa - niin tauti leviää. Veden keittäminen tappaa viruksen, eli kunnolla kuumennetut ruoat ovat turvallisia. Vaarallisimmat ovat tuoreet vihannekset, kuorimattomat hedelmät, ostereita, katkarapuja ja muita kylminä syötävät ruoat.

Kuten muut tavarat, ruokakin liikkuu nykyään vapaasti EY-alueella, ja suomalaisessa torikaupassa saattaa olla myynnissä Espanjasta tuodut tuoreet mansikat - joista pahimmillaan ihminen voi saada A-hepatiitin jos on huono onni.

Onko olemassa erityisiä riskiryhmiä?

Paljon etelässä matkustavan ihmisen on syytä harkita rokotuksen ottamista. A-hepatiitti saattaa levitä epidemian tavoin paikoissa, joissa paljon ihmisiä ovat läheisessä kontaktissa, kuten lastenkodit.

Taudin kulku

Aika siitä kun tartunta on tapahtunut kunnes potilas alkaa oireilla kutsutaan itämisajaksi. A-hepatiitin kohdalla tämä aikan on kahden ja kuuden viikon välillä. Eli jos saa tartunnan jossakin Välimeren maassa lomamatkan aikana, niin ehtii yleensä turvallisesti kotiin, ennenkuin oireet alkavat. Itämisaikana potilas erittää tarttuvaa virusta, eli hän saattaa tartuttaa tänä aikana muita.

Mitkä ovat A-hepatiitin aiheuttamat tyyppioireet?

Alkuun oireet ovat epäspesifiset, eli eivät varsinaisesti viittaa mihinkään maksatautiin. Potilas voi kokea, että hän on saamassa pahan influenssan, on kuumetta, lihas- ja nivelsärkyä, ja potilas tuntee itsensä selvästi sairaaksi. Näitä oireita kutsutaan prodromaalioireiksi.

Tämän jälkeen potilas tulee keltaiseksi. Keltaisuus, eli ikteerisyys, on oire siitä ettei maksa enää pysty poistamaan keltaista väriainetta, bilirubiinia, verenkierrosta. Bilirubiinin syntyy hemoglobiinimolekyylin hajotessa. Normaalisti bilirubiini poistuu elimistöstä sapen kautta ja värjää ulosteen ruskeaksi - A-hepatiittipotilaalla uloste saattaa olla väritön "saven väristä".

Keltaisuus huomaa ensin silmän valkuaisista, mutta vähitellen iho menee kellertäväksi. Bilirubiini poistuu tässä vaiheessa osittain munuaisten kautta virtsaan, joka muuttuu tummaksi.

Kuinka kauan potilas on keltainen?

Useimmiten vain jonkun viikon ajan. Harvemmin taudilla on pitkittynyt kulku ja ikteerisyys saattaa tällöin jatkua monta viikkoa tai jopa kuukausia. Mutta näissäkin tapauksissa taudin kulku on suotuisa ja potilas toipuu yleensä täysin.

Voiko A-hepatiitti joskus olla henkeä uhkaava?

Jos potilaalla on ennestään vaikea maksatauti, kuten esimerkiksi runsaan alkoholinkäytön aiheuttama maksakirroosi, niin A-hepatiitti saattaa olla vaikea lisätauti. Mutta ennestään terveillä ihmisillä A-hepatiitti on todella vaaraton tauti, joka usein ei edes vaadi sairaalahoitoa.

Mitä tapahtuu, jos raskaana oleva saa A-hepatiitin?

Todennäköisesti ei ole aihetta huoleen. Ei tarvitse otaksua, että A-hepatiitilla olisi haitallinen vaikutus sikiöön, ja tuleva äiti selviytyy yhtä hyvin tästä taudista kuin jos hän ei olisi raskaana.

Voiko A-hepatiitti aiheuttaa maksasyöpää?

Ei. Muut akuutit hepatiitit, kuten B- ja C-hepatiitti ovat riskitekijä maksasyövän suhteen, mutta A-hepatiittiin ei liitä tällaista vaaraa.

Diagnostiikka

Esitiedot (eli anamneesi) ovat tärkeät. Akuutti hepatiitti etelänmatkan jälkeen "normaalilla" suomalaisella (sanalla normaali tarkoitetaan tässä yhteydessä ihminen, joka ei altistu turhiin terveysriskeihin esim. huumeita käyttämällä) on todennäköisesti A-hepatiitti.

Diagnoosi varmistetaan verinäytteellä, eli ns. Hepatiitti-A IgM-tyyppiset vasta-aineet nousevat.

Tavalliset maksa-arvot nousevat, ns. transaminaasit (ASAT ja ALAT) nousevat usein kymmenkertaisiksi normaaliarvoihin verrattuna ja samoin nousee bilirubiini potilaan ollessa keltainen.

Hoito

A-hepatiittia parantava lääke ei ole olemassa, mutta onneksi tauti paranee itsestään.

Taudin aktiivisessa vaiheessa lepo on tärkeä. Monet potilaat kokevat, että rasvainen ruoka ei ole sopiva. Akoholinkäyttö on kielletty, tässä vaiheessa, ja jonkun aikaa taudin jälkeen, ei maksaa pidä muulla tavalla rasittaa.

Jos potilaalla on muita tauteja ja niiden hoitoon tarkoitettua lääkitystä, on lääkelistaa käytävä läpi erityisellä huolella. Maksan toiminta on taudin takia alentunut, ja tämä saattaa muuttaa monen lääkityksen vaikutusta. On tärkeä, että potilas itse tietää tämän, muuten hän saattaa jättää mainitsemasta käyttämäänsä migräänilääkitystä koska hän ei halua turhaan käyttää kiireisen lääkärin työaikaa, eikä potilaan vanha migrääni tunnu ollenkaan liittyvän ajankohtaiseen hepatiittiin. Mutta jotkut migräänilääkkeet saattavat muuttua huomattavan vaarallisiksi maksan toiminnan ollessa häiriintynyt!

Ehkäisy

Tauti leviää potilaiden ulosteessa olevan viruksen kautta, joten, jos haluaa käyttää voimallista ilmaisua, älä syö toisen ihmisen ulosteita! Aina tätä ei voida välttää. Kehitysmaissa juomavesi saattaa olla likaantunut, eikä voida aina luottaa jonkun eteläisen maan ravintolan keittiöhenkilökunnan hygieeniseen tasoon. Jos haluamme olla hyvin varovaisia ulkomaanmatkoillamme, syömme vain keitettyä tai paistettua ruokaa (kuumuus tuhoaa viruksen) ja juomme vain pullotettua vettä.

Onko olemassa lääkkeitä, jotka suojaavat A-hepatiittia vastaan?

On. Voidaan lääkkeillä suojautua kahdella tavalla, joko ottamalla tätä tarkoitusta varten tehdyn gammaglobuliiniannoksen, joka antaa noin 80%-isen suojan noin 1 - 2 kuukauden ajaksi, tai ottamalla rokotuksen.

Miten rokotus tapahtuu?

Suomessa käytetty rokotusvalmiste on nimeltään Havrix, ja on tehty inaktivoiduista A-hepatiittiviruksista. Rokotus annetaan lihakseen (deltoideus-lihakseen) ja täyden suojan saamiseksi tarvitaan kahta injektioita kuuden kuukauden välein.

Onko rokotuksella sivuvaikutuksia?

Noin joka kolmas rokotettu kokee kipua tai turvotusta injektiokohdalla, ja noin yksi sadasta saa yleisoireita, kuten kuumetta, väsymystä, pahoinvointia tai päänsärkyä.

Kuinka nopeasti rokotus antaa suojan A-hepatiittia vastaan, ja kuinka kauan suoja kestää?

Suoja alkaa noin kaksi viikkoa ensimmäisen rokotuksen jälkeen, ja rokotus on näin ollen tehtävä hyvissä ajoin ennen suunniteltua matkaa. Tarkkaa tietoa, kuinka kauan rokotuksen antama suoja kestää ei ole, mutta voidaan olettaa, että suoja on olemassa ainakin 10 vuotta, todennäköisesti pitempään.